Yksi tehokkaimmista ennalta ehkäisevistä keinoista on, että valitset kotimaisen kauran ensisijaiseksi siemeneksi ruokintapaikalle ja lintulaudalle. Minäkin sain juuri muutaman ystäväni kanssa pitämälleni metsäruokintapaikalle perille asti toimitettuna lahjana hyvää kauraa, kiitos siitä!
Kalju, tupsuinen, karvainen vai sarvekas? Perhostoukkia tarkastelemalla pääsee perhosharrastuksen alkuun. Juuri nyt pullukoita löytää kasvillisuuden seasta.
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii lisää keinoja ja voimavaroja ympäristörikosten tutkintaan. SLL:n Luonnonsuojelija-lehden 3/2013 artikkelissa rikostarkastaja Janne Järvinen Keskusrikospoliisista paljasti Suomen ympäristörikostutkinnan huolestuttavan tilan.
Ihminen on tehnyt talouskasvusta itselleen välttämättömyyden, joka kuumentaa ilmastoa ja uhkaa luontoa. Miksi jatkuvan kasvun tavoittelua ei kyseenalaisteta?
Luontokäytävistä on saatavissa kustannustehokas win-win ratkaisu, jossa yhdistyvät luontokadon torjunta, hiilinielujen vahvistaminen ja ennallistamisasetuksen toteuttaminen.
Entä jos joutsenia alettaisiin taas metsästää, kuten monet metsästäjät ovat vaatineet? Uskaltaisivatko ne enää pesiä kulttuurimaisemissa, asutuksen tuntumassa? Kuinka linnut selviytyisivät muuttomatkoilla, kun ruokailu- ja levähdyspaikat muuttuisivat turvattomiksi syksyisen ammuskelun takia? Miten joutsenten ja ihmisten suhde muuttuisi?
YK:n luontokokous päättyi toissa päivänä Kanadan Montrealissa. Sopimuksen sisältämiä toimenpiteitä on kritisoitu konkretian puutteesta. Mihin tavoitteisiin sopimuksessa sitouduttiin ja mitkä tavoitteet jäivät epämääräisiksi?
Sontiaiset saavat elantonsa uurastamalla lehmänläjän kimpussa, mutta samalla ne elättävät vapaamatkustajia. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.
Niittyjen katoamisen pysäyttämiseksi tarvitaan maataloutta, joka hyödyntää näitä ihmisravinnon tuotantoon sopimattomia alueita karjan rehun tuotantoon. Hyödyt luonnolle syntyvät siinä rinnalla.
Kun Kalevala ja Kanteletar oli julkaistu, kun Lönnrot paneutui kehittämään suomenkielisiä kasvitieteellisiä termejä. Kehittämillään termeillä Lönnrot halusi tavoittaa nimenomaan rahvaan, eikä useimmilla tieteilijöillä ollut mitään sitä vastaan, kunhan suomea ja rahvasta ei tungettu yliopistoihin. Lue tai kuuntele kolumni!
Villieläimet on ajettu ahtaalle. Monien luonnonvaraisten eläinten populaatiot ovat romahtaneet alle puoleen 1970-luvun tasosta. Metsät ovat tyhjentyneet, eikä tyhjyys näy kuvissa.
Talitiainen ja sinitiainen viettävät talvella kiertolaiselämää, toisin kuin havumetsien tiaiset. Talvella tiaiset voi tunnistaa niiden varoitus- ja kutsuäänien avulla.
Olen persoonalliselle professorille kiitoksen velkaa. Hän pullautti sisältäni esiin sen maailmaa kirkkain silmin ihmettelevän lapsen, joka oli ollut kateissa aivan liian kauan. Lue tai kuuntele Johannes Enrotin kolumni.
Edessä on taas uusi vuosi ja uudet retkimahdollisuudet. Päivät pitenevät, ja aurinkoiset pakkaskelit kutsuvat ulkoilemaan. Vähän kauempana siintää myös seuraava telttailukesä uusine kujeineen.
Retkiluistelija on yksi niistä talvella Suomeen saapuvista lajeista, jotka voi herättää kummastusta ja ihmetystä. Sen menee myös helposti sekaisin matkaluistelijan ja ihan vain tavallisen luistelijan kanssa. Mistä siis tunnistat retkiluistelijan?
Biologian opetus ja tutkimus ovat harhapoluilla. Lajikato ja monimuotoisuuden nopea katoaminen eivät ole vaikuttaneet opetuksen ja tutkimuksen painopisteisiin juuri lainkaan. Lue tai kuuntele Johannes Enrotin kolumni.
”Enontekiöllä poikasia syntyi ainakin yhdeksällä pesällä, ja vähintäinkin leikki-ikäisiksi niistä kehittyi yhteensä 34.” Sellainen oli naalin viimeinen huippukesä 1987. Suomen Luonto julkaisi 1988 naalista ison artikkelin, jonka oli kirjoittanut naalituntija Asko Kaikusalo. Luontokuvaaja Seppo Keränen tallensi Enontekien naalien elämää ainutlaatuisiin kuviin tietämättä, että kymmenen vuoden kuluttua laji ei enää pesisi Suomessa.
Suomen Luonto keräsi kesällä 80-vuotisjuhlavuotensa tiimoilta suomalaisten tekoja luonnon hyväksi. Lukijoita pyydettiin lähettämään kertomuksia ja kuvia omista – niin isoista kuin pienistäkin – teoista ja päätöksistä luonnon hyväksi. Luontotekoja kertyi verkkosivujemme karttapalveluun kesän aikana yli 120 ympäri Suomea.
Aloitusosassa tarinan päähenkilö muisteli lapsuuttaan, nauttii lämmöstä ja tuoksuista sekä vastaa myöntävästi miesystävänsä kosintaan. Tarinamme jatkuu kuukautta myöhemmin.
Voisiko koronan jälkeinen uusi arki olla askel - tai harppaus - kohti kestävämpää kulutusta? Miten päästöjen vapaaehtoiseen kompensointiin tulisi suhtautua?
Jokihelmisimpukka eli raakku voi huonosti. Rehevöityvissä vesissä raakut kuolevat ennen aikojaan, eikä lisääntyminen onnistu kuin harvassa luonnontilaisessa joessa.
Viime vuoden maaliskuussa kävin raapaisemassa seuloksen Helsinki-Vantaan lentokentän kupeesta. Sieltä ylös nousseen erittäin uhanalaisen leveäharmoluteen lisäksi seulokseen osui upeiden verkkoluteiden heimoon kuuluva huppulude. Tämä käynnisti erikoisen tapahtumasarjan, joka johti peräti kahteen uuteen Suomesta löytyneeseen hyönteislajiin.
Huolimattomasti käytettynä kertakäyttögrillistä syttyy tulipaloja eikä se päädy asianmukaisesti kierrätykseen. Suomen Luonto -lehden toimitus valitsi tämän vuoden turhakkeen jälleen yli 500 ehdokkaan joukosta.
Teno virtaa tunturien väliin uurtunutta uomaansa Suomen pohjoisimmassa paikassa Utsjoen Nuorgamissa. Ympärillä levittäytyy laaja, kahteen valtakuntaan ulottuva tunturimaa.
Korpien varjoissa tuikkivat niin neidonkenkä, tähtitalvikki kuin yövilkkakin. Korven kasvateista metsänemä ja harajuuri voivat jäädä retkeilijältä huomaamatta.
Suomen Luonto julkaisee uudelleen Pentti Linkolan kirjoituksia petolinnuista. Tämä muuttohaukkaa käsittelevä teksti teksti julkaistiin Suomen Luonnossa 2/1961.
Kiina asetti villieläinkaupan pysyvään kieltoon helmikuun lopulla, mutta kauppa saa jatkua lääketieteen, turkiskaupan ja tieteellisen tutkimuksen turvin.
Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin kahdeksannessa jaksossa on ekologi ja yhteisöekologi Elina Kaarlejärvi. Hän on udellut esseetään varten ranskalaiselta tutkijalta Cyrille Viollelta, millainen lajisto pitää luonnon toimintakunnossa. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.
Mutta me pelkäämme pimeyttä ja hiljaisuutta, sillä valo ja melu auttavat meitä unohtamaan. Olemme täyttäneet maapallon valosaasteella, joka ei jätä ihmistä missään rauhaan.
Viime huhtikuussa Suomessa vietettiin luonnonvarojen ylikulutuspäivää. Miten kuluttamista voidaan mitata ja koska se lähti kasvuun? Oliko kuluttaminen kestävää vielä äitini nuoruudessa?
1880-luvun alussa koiraeläimet surmasivat Turun seudulla lapsia. Sen jälkeen on kiistelty, olivatko ne susia vai koiran ja suden risteymiä. Suomen Luonnon toimittaja Jouni Tikkanen päätti ottaa selvää.
Hankalana päivänä sammalmättäiden vihreys virvoittaa sielua ja tuulenpuuska vie pois huonon ajatuksen. Tuolla näkyy oranssi matto, kantarelliapaja, jonka yöllinen sade on huuhtonut puhtaaksi.
Toimittaja vietti kesäkuun Helsingin yliopiston tutkimusapulaisena etsimässä rytikerttusten pesiä Uudenmaan ruovikoista. Laaja tutkimus selvittää, millaisia persoonia ovat uusille elinalueille saapuneet linnut, ja miten uusi ympäristö vaikuttaa lajiin.
Ympäristöahdistusta voi lievittää vähentämällä omaa kulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Suomen Luonto jakaa kevään ja kesän aikana sata vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään.
Etelä-Suomen helmassa on laaja erämaa, jossa on retkeilijälle paljon löydettävää. Kävimme meloen tutustumassa Saaristomeren ihmeisiin Sanna-Mari ja Panu Kuntun kanssa.
Ympäristöahdistusta voi lievittää vähentämällä omaa kulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Suomen Luonto jakaa kevään ja kesän aikana sata vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään.
Ympäristöahdistusta voi lievittää vähentämällä omaa kulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Suomen Luonto jakaa kevään ja kesän aikana sata vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään.
Ympäristöahdistusta voi lievittää vähentämällä omaa kulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Suomen Luonto jakaa kevään ja kesän aikana sata vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään.
Lähes jokainen vähänkin enemmän aikaa keväthangilla viettänyt on nähnyt ruostesiiven. Ei kuitenkaan aikuisena siivekkäänä perhosena,
vaan hangella ryömivänä karvaisena toukkana.
Pikamuoti tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan, jos lainkaan. Tekstiilikuidun ja muodin valmistamisella on mittavat ympäristövaikutukset.
Kutakin koivuntuohitervaa oli pureskellut vain yksi henkilö. Esijulkaistussa tutkimuksessa löytyi kahden naispuolisen ja yhden miespuolisen henkilön dna:ta. Koivuntuohiterva eli tökötti on ollut tärkeä tarveaine ja tutkimus avaa näkymää sen 10 000 vuoden takaiseen käyttöön.
Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee sitä, että lajin seurantaa ja tutkimusta tehostetaan ja että lajin elinympäristö otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa.
Demokraattisenaattori Sheldon Whitehouse aloitti ilmastonmuutosta koskevien puheidensa sarjan Yhdysvaltain kongressissa vuonna 2012. Nyt hän on puhunut aiheesta 223 kertaa. Marraskuun välivaaleissa 2018 Whitehouse valittiin kolmannelle senaattorikaudelle selvällä äänten enemmistöllä.
Loppukesän numerossa selvitetään purojen uhkia, kiivetään puiden latvuksiin ja etsitään metsästä tuoksuvalmuskaa. Lisäksi lehdessä opetellaan tuntemaan tatteja, eletään päivä luonnon antimilla ja käydään kahlaajaretkellä.
Jos jokainen veden äärellä lentävä valkea lintu on mielestäsi vain lokki, sinun kannattaa osallistua lokkikouluun. Täällä ei päntätä, vaan opetellaan helpot lajituntomerkit kuudesta lokkilajistamme. Lisäkurssina tiirat.
Joka kesä saamme lukea lehdistä tarinoita sinisorsista, jotka pesivät kerrostalojen parvekkeilla ja kaupunkien karuilla sisäpihoilla. Hankalissa paikoissa, kaukana vedestä. Mikä ihme niitä sinne vetää?
Tänäkin vuonna moni saimaannorpan kuutti syntyi ihmisen kasaamaan apukinokseen. Mutta ilmastonmuutos etenee – mikä neuvoksi talvina, jolloin ei ole lunta tai edes jäätä?
”It was the best birthday gift I've ever received!” totesi sädehtivä ranskalaisnainen, joka näki taivaan tulet ensimmäistä kertaa elämässään ja onnekseen vielä syntymäpäivänään. Olimme opastuksellamme ja kyydillämme mahdollistaneet elämyksen, joka painui tämän keski-ikäisen naisen mieleen tähänastisen elämän parhaana syntymäpäivälahjana. Ja kieltämättä, olivathan ne olleet jälleen henkeäsalpaavan kauniit – nuo taideteokset, joita avaruudesta käsin piirretään.
Kanadalainen Mawson saa etsiä malmeja Ylitornion Mustiaapa-Kattasjärven alueella, vaikka Ely-keskuksen mukaan Natura-arvio ”ei täytä asianmukaisuuden kriteereitä”.
Ravinteiden kierrätyksellä voidaan pienentää ruuan tuotannon ympäristökuormitusta. Tarvitaan hyviä tuotteita, teknologiaa ja tahtoa tehdä asiat toisin. Lannoitukseen ja viljelymenetelmiin liittyvät valinnat tekee tuottaja, mutta viime kädessä kuluttaja päättää millä tavoin tuotettua ruokaa syö.
Talojen rakenteissa piilee valtava määrä materiaaleja. Jos ne hyödynnettäisiin purettaessa, luonnonvarojen kulutus ja rakentamisen aiheuttama hiilipiikki pienenisivät. Miksi näin ei toimita?
Useat Pohjois-Kuusamon ja Sallan eriskummalliset lajit ovat jäänteitä eli reliktejä pitkän ajan takaa. Kasvilajiloiston salaisuus piilee kallioperässä ja sopivissa pienilmastotaskuissa. Ekologi Pirkko Siikamäki selvittää jutussaan koillismaalaisten reliktilajien taustoja ja historiaa.
Kalakantojen hupeneminen uhkaa maailman ruokahuoltoa pitkällä tähtäimellä. Kestävä kalastus vaatisi pyyntialuskokojen pienentämistä ja tiukkaa sääntelyä etenkin aavalla merellä.
Nykyajassa on suora yhteys kultakuumeeseen. Kaivosyhtiö ei välttämättä menesty, mutta sen alihankkijat saattavat menestyä. Monenlainen kauppa piristyy, on yhtäkkiä tekemisen tunnelmaa. Raitille ilmestyy uusia ihania perheitä, tulomuuttajia.
Helsingin itäosan Östersundomissa tunnustellaan jälleen, olisiko Natura-suojelu mahdollista murtaa. Murtoväki pyrkii Mikko Niskasaaren mukaan saamaan mediaan harhaanjohtavaa tietoa suojeluperusteiden suppeudesta.
Pattijoelta löytyi maanantaina maalta harvinainen jääkuikka. Lintu otettiin hoitoon. Jos se on pian kunnossa, se vapautetaan Perämereen Oulun edustalle.
Pyysimme aikanaan lukijoilta havaintoja siitä, miten linnut löytävät mineraaleja. Saimme viisi vastausta, jotka kaikki koskevat käpylintuja. Kaksi havaintoa tuli Lapista ja kolme Länsi-Suomesta.
Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pyynti Pielisjoella ja Ala-Koitajoella on puhuttanut Itä-Suomessa. Eikö asialle voi tehdä mitään? Sami Kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta vastaa kysymykseen.
Sananlaskun mukaan mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos. Muuttuuko Suomen luonto kaikkialla yhtä nopeasti? Saija Kuusela lähti selvittämään, missä muutos on nopeaa ja missä lepää Suomen hitaimmin muuttuva pala luontoa.
Kesäjärveni Vanajavesi on rehevöitynyt. Taitaa olla aika tavallinen tarina joka puolella eteläistä Suomea, varsinkin luonnostaan rehevien järvien rannoilla. Jotain tarttis tehrä?
Metsähallituslaissa ehdotetut aluesiirrot osuvat Ylä-Lappiin ja koko rannikolle. Monenlainen hyödyntäminen voi näin uhata suomalaista tunturi- ja meriluontoa ja saamelaisten kotiseutualuetta.
UPM:n ja Kainuun Ely-keskuksen johtajat näyttävät sopineen, että yhtiö saa hakata Oulujärven Ärjän metsissä, vaikka hakkuita koskeva toimenpidekielto on vireillä. Elyn virkamies kehotti yhtiötä pidättymään hakkuista, mutta Elyn johto salliikin hakkuut keskusteltuaan UPM:n kanssa.
Martti Hario julkaisi Suomen Luonnossa 1974 artikkelin merikotkien haaskaruokinnasta. ”Talviruokinnalla pyritään antamaan kotkille terveellistä ruokaa ”vastalääkkeenä” niihin kertyneille ympäristömyrkyille. Kuolleina löydetyistä merikotkista ja kuoriutumattomista munistahan on löydetty suuria myrkkymääriä. Ravintoketjun yläpäässä olevien suurten petolintujen lisääntyminen on heikentynyt torjuntamyrkkyjen käytön lisääntyessä.”
Kesän uutisia on valtion suunnitelma avata Talvivaaran kaivostoiminta uudelleen. Se olisi melkoinen operaatio, sillä avolouhos on ollut viime vuodet vesivarastona. Siitä kaivettiin viimeksi malmia marraskuussa 2013. Sinä vuonna saatiin aikaan puolitoista uutta liuotuslohkoa aiemmin pilalle menneiden kahden viereen.
Suomen Luonnon kesänumerossa luvassa pilvikoulu! Kurssin käytyäsi opit tunnistamaan tavallisimpia pilviä, muun muassa Cumulus humiliksen, kauniin ilman kumpupilven.
Kävi niin kuin osattiin pelätäkin. Uuden hallituksen ohjelmassa soiden ja metsien suojelurahoja leikataan, tutkimuksen resursseja vähennetään, metsien hakkuita lisätään kestämättömästi ja maaseudun jätevesiasetuksen toteuttamista lykätään ja heikennetään.
Nykyihmisen luonnontuntemuksen tasosta on tapana olla huolissaan. Tarvitseeko olla? En ollut innokas luonnontutkijalapsi. En kiikaroinut lintuja, kerännyt kasviota, vaatinut päästä sieniretkille.
Vaalien alla vaadittiin ”turhan” sääntelyn purkamista. Äänessä olivat muun muassa Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaiset ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Niiden mukaan sääntelyn keventäminen on tärkeä osa keinovalikoimaa, jolla Suomi saadaan nousuun. Mikä sitten on turhaa, jäi leijumaan ilmaan.
Suomen Luonto kuvautti Talvivaaran kaivoksen ilmasta lokakuussa. Kuvat näyttävät, millaisia ongelmia Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle siirtyi hoidettavaksi. Tällä hetkellä ratkaisut tehdän valtion rahoilla.
Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun kahdeksannessa osassa mennään metsään kuvaamaan. Lue lisää luontokuvauksesta 10.10. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
Lukion tuntijakoa pohtiva ministeriryhmä on ehdottamassa biologian ja maantieteen tuntimäärän puolittamista nykyisestä. Jos esitys toteutuu, molempien aineiden kahden pakollisen kurssin sijaan kummallekin jäisi enää yksi. Keskeisen tärkeistä oppiaineista tulisi torsoja. Päätöstä voisi luonnehtia vastuuttomaksi ja jopa skandaaliksi.
Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun seitsemännessä osassa kuvataan ruskaa ja tutustutaan muotoon ja sommitteluun. Lue lisää luontokuvauksesta 12.9. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
Eduskuntavaalien lähestyessä on taas nostettu esiin moneen kertaan tyrmätty ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön.
Luontokuvaaja Paavo HamusenLuontokuvauskoulun kuudennessa osassa keskitytään eri polttoväleihin. Lue lisää luontokuvauksesta 15.8. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
Ympäristörikoksista tuomittiin edellisenä tilastovuonna 2012 vain 77 henkilöä, vaikka tapauksia tulee ilmi noin 500 vuodessa. Ruotsissa syyttäminen on tehokkaampaa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Iina Sahramäki vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.
Luontokuvaaja Paavo HamusenLuontokuvauskoulun viidennessä osassa keskitytään kuvausvälineisiin ja kuvakulmaan. Lue lisää luontokuvauksesta 6.6. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun neljännessä osassa keskitytään yksityiskohtien kuvaamiseen. Lue lisää luontokuvauksesta 2.5. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
Ukrainan kriisi nosti esiin Suomen riippuvuuden venäläisestä, etupäässä fossiilisesta tuontienergiasta. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian emeritusprofessori Alpo Juntunen kommentoi asiaa Suomen Luonnolle.
Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun kolmannessa osassa opetellaan syvyysterävyyttä. Lue lisää luontokuvauksesta 28.3. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.
Tämän vuoden Kevätseurannan teemana ovat kevään äänet. Ensimmäiset linnut ovatkin jo aloittaneet keväisen konserttinsa. Myös elottoman luonnon äänet, kuten purojen solina, ovat monille tärkeitä kevään äänimaisemassa.
Talitintit laulavat nyt kevättä! Tintin on oletettu siirtymeen titityy-säkeestä lyhyempään ja ehkä paremmin hälyn joukosta kuuluvaan tity-säkeeseen. Kerro meille, sanooko oman alueesi talitiainen titityy vai tity tai jotain muuta. Kuuntele ääninäyte!
Talvivaaran kaivosyhtiö otti tietoisen riskin kun se varastoi suuria määriä vettä kipsisakka-altaaseen sen käyttötarkoituksen vastaisesti. Tämä käy ilmi Onnettomuustutkintakeskuksen tänään julkaisemasta raportista. Suomen luonnonsuojeluliitto kiirehtii Talvivaaran altaiden tyhjentämistä, jotta uudelta suuronnettomuudelta vältytään.
Punkalaitumelta on lintutietojärjestelmä Tiiran mukaan löydetty lunni. Linnun ilmoitti havaintojärjestelmään Porin Lintutieteellisen yhdistyksen Petteri Mäkelä.
Vuonna 2020 kanadalaisen yhtiön kaivokselta hulahtaa valtava määrä myrkkykemikaaleja luontoon Lapissa. Suomen hallitus asettaa menetelmää käyttävät kaivokset toimintakieltoon ja ryhtyy paikkaamaan kaivoslain porsaanreikiä, joiden avulla turmakaivos oli saanut toimintaluvan puutteellisin selvityksin.
Korkein hallinto-oikeus kumosi Talvivaaran valtioneuvostolta saaman uraaniluvan. Tämä tietää Talvivaaralle lisää taloudellisia paineita, sillä kanadalaisen uraaniyhtiö Camecon kanssa 70 miljoonan dollarin ennakomaksusta tehty sopimus edellyttää lupien saamista kuntoon ja merkittävää tuotantoa lähivuosina.
Suomessa talviruokintaa harrastaa noin 500 000 kotitaloutta – ja se on vaikuttanut valtavasti linnustoomme. Kuuluisimmat esimerkit ovat viherpeippo ja sinitiainen, joiden määrät ovat moninkertaistuneet ja levinneet pohjoiseen.
Uljas, luonnoltaan rikas Vartiosaari on tuntemattominta Helsinkiä. Lue Suomen Luonnon numerossa 3/2011 julkaistu artikkeli Vartiosaaresta ja sen luontoarvoista.
Mikkoa ja miuta ajaa kuvaamaan elämäntapa ja on tässä sanomakin: metsän kunnioitus. Miulla onkin se motiivi, että ihmiset tulisivat tietoiseksi metsien merkityksestä eläimille. kun metsät menetetään, myös eläimet katoavat.
Suomen Luonnon kesäkisassa yleisön suosikiksi yli 1300 kuvan joukosta nousi vantaalaisen Satu Pennasen Keinuva kuningatar. Siinä hämähäkki on kutonut verkkonsa keinunrenkaan keskelle.
Kalliossa hortoillaan tänään villivihannesten maailmassa. Kallion kirjasto järjestää illalla luennon, jolla pääsee tutustumaan hortoiluun eli villivihannesten keräilyyn ja niistä nauttimiseen.
Lain mukaan pörssiyhtiöllä on ”jatkuva tiedonantovelvollisuus” asioissa, jotka voivat vaikuttaa osakkeen hintaan. Finanssivalvonta ei ota kantaa, olisiko Talvivaaran pitänyt kertoa poikkeustilanteesta.
”Ponnahdin julkisuuteen, kun paljastin toissa syksynä Venäjällä ennestään tuntemattoman Suomenlahden ravinnekuormittajan ja jouduin siitä hyvästä Venäjän turvallisuuspalvelun putkaan. Kyseessä oli Fosforit-lannoitetehdas Venäjän Kingiseppissä lähellä Viron rajaa.
Irjaleena Eriksson juurrutti Avara luonto -sarjan TV 1:een. Nyt hän kantaa huolta suomalaisen luontoelokuvan tulevaisuudesta. ”Raha on tällä hetkellä ylitsepääsemätön ongelma.”
Villiyrttien eli luonnonvaraisten ruokakasvien sesonki ei lopu juhannukseen niin kuin usein uskotaan. Ja vielä oleellisempaa: villiyrteistä on muuhunkin kuin korvikkeiksi.