Ajelin marraskuussa Talvivaaran seudulla, ja tajusin yhtäkkiä kouriintuntuvasti, että Talvivaaraa ollaan pyyhkimässä pois. Tai se on jo pyyhitty: kuutostien isossa risteyksessä, mistä lähtee tie kaivokselle, ei lue enää Talvivaara vaan Terrafame.
Kesän uutisia on valtion suunnitelma avata Talvivaaran kaivostoiminta uudelleen. Se olisi melkoinen operaatio, sillä avolouhos on ollut viime vuodet vesivarastona. Siitä kaivettiin viimeksi malmia marraskuussa 2013. Sinä vuonna saatiin aikaan puolitoista uutta liuotuslohkoa aiemmin pilalle menneiden kahden viereen.
Suomen Luonto kuvautti Talvivaaran kaivoksen ilmasta lokakuussa. Kuvat näyttävät, millaisia ongelmia Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle siirtyi hoidettavaksi. Tällä hetkellä ratkaisut tehdän valtion rahoilla.
Talvivaarassa ei yllätä enää mikään, lausahti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka MTV:n uutisille, kun tieto Talvivaaran johdon saamista rikossyytteistä tuli julki. Olen Pokan kanssa eri mieltä.
Talvivaaran kaivosyhtiö otti tietoisen riskin kun se varastoi suuria määriä vettä kipsisakka-altaaseen sen käyttötarkoituksen vastaisesti. Tämä käy ilmi Onnettomuustutkintakeskuksen tänään julkaisemasta raportista. Suomen luonnonsuojeluliitto kiirehtii Talvivaaran altaiden tyhjentämistä, jotta uudelta suuronnettomuudelta vältytään.
Korkein hallinto-oikeus kumosi Talvivaaran valtioneuvostolta saaman uraaniluvan. Tämä tietää Talvivaaralle lisää taloudellisia paineita, sillä kanadalaisen uraaniyhtiö Camecon kanssa 70 miljoonan dollarin ennakomaksusta tehty sopimus edellyttää lupien saamista kuntoon ja merkittävää tuotantoa lähivuosina.
Seitsemän luonnontieteen asiantuntijaa lähetti maanantaina 11. marraskuuta avoimen kirjeen valtioneuvostolle. Kirjeessä oiotaan julkisuudessa esitettyjä virheellisiä väitteitä Talvivaaran kaivosyhtiön prosessin mahdollisen keskeyttämisen teknisistä esteistä. Valtioneuvosto päättää Talvivaaran rahoituksesta alkuviikosta.
Suomen Luonto on nyt kuvauttanut Talvivaaran ilmasta kolme kertaa. Viimeisin lento tehtiin kesäkuun alun helteillä. Kuvaaja Mikko Maliniemellä ja pilotti Mikko Mäkisellä oli vaikeat olot kuumuudessa ja turbulensseissä. Mutta kuva ovat loistavia.
Suomalaiset ympäristöjärjestöt vaativat Talvivaaran kaivoksen sulkemista. Talvivaaran kaivos ei ole missään vaiheessa toiminut suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla. Se on aiheuttanut jatkuvia ympäristöongelmia sekä toiminut vaarallisena esimerkkinä muille kaivosyhtiöille.
Lain mukaan pörssiyhtiöllä on ”jatkuva tiedonantovelvollisuus” asioissa, jotka voivat vaikuttaa osakkeen hintaan. Finanssivalvonta ei ota kantaa, olisiko Talvivaaran pitänyt kertoa poikkeustilanteesta.
Talvivaaran uraanilaitos rakennettiin hätkähdyttävään paikkaan, kipsisakka-altaiden alapuolelle. Altaiden murtumisen riskiä laitokselle ei ole arvioitu "koska kipisisakka-altaissa ei säilytetä luvan mukaan vettä".
Kainuun ELY-keskus ilmoitti eilen, ettei se pidä Talvivaaran Kortelammen patoja turvallisina. Nämä padot ovat nyt viimeinen suoja ennen kuin kaivoksen puhdistamattomat jätevedet pääsevät hallitsemattomasti Vuoksen vesistöön. Etelän varoaltaissa on kaikkiaan noin kolme miljoonaa kuutiometriä uraanin, muiden raskasmetallien ja sulfaatin saastuttamaa vettä, joskin vain osa tästä on Kortelammen patoaltaassa.
Edes lupaviranomainen, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, ei ole saanut VTT:n asiantuntijaraporttia. Talvivaaran viestintäpäällikön mukaan selvitys on kesken, mutta VTT kertoo sen valmistuneen viime kuussa.
Kauppinen kertoo, miten päätyi alun perin tutkimaan Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksia. Millä tavalla Kauppisen skuupit syntyvät ja mikä on toimittajan seuraava projekti?
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii ympäristönsuojelulain nojalla, että Kainuun ELY-keskus keskeyttää välittömästi Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivosyhtiön toiminnan hallintopakolla.
Kuka uskoo, että Talvivaara pystyy tuottamaan metallia tasaista tahtia niin, ettei merkittäviä ympäristöhaittoja synny? Tähän kietoutuu Talvivaaran tulevaisuus.
Kainuun ely-keskuksen mittausasema, joka mittaa veden laatua Talvivaaran alapuolella Kivijoessa, pimeni vajaat kolme viikkoa ennen Talvivaaran vuotoa. Pienen selvittelyn jälkeen syykin selvisi.
Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ottivat Talvivaaran ympäristön järvistä vesi- ja sedimenttinäytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa kansalaisten lahjoittamin varoin.
Suomen Luonnon entinen toimittaja Juha Kauppinen ilmestyi viime vuonna toimitukseen selaamaan lehden vanhoja vuosikertoja luonnonsuojelun historiasta
kertovaa kirjaansa varten. Kauppisen ja toimituspäällikkö Antti Halkan välillä sukeutui keskustelu nyt 80-vuotiaan lehden merkityksestä.
CETA-sopimuksen investointisuoja luo uhan kaivosalalle, joten kaivoslakia olisi pikimmiten korjattava. Hallituksen esitys lain muuttamisesta kuitenkin heikentäisi sitä entisestään.
Hallitus kysyi kaivosalan hovilobbarilta, onko tarvetta muuttaa kaivoslakia niin, että ympäristölupaehtoja voidaan tarvittaessa tiukentaa tai määrätä kansallisomaisuutemme louhimisesta kaivosmaksu. Kas kummaa, lobbarin mielestä tarvetta muutokseen ei ole.
Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta.
Korkein hallinto-oikeus myönsi toukokuussa luvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen Kemijokeen. Lupa heltisi, vaikka hanke hävittää esiintymisalueet useilta sellaisilta eliölajeilta, joiden osalta se on luonnonsuojelulailla nimenomaisesti kielletty.
Suomen Luonto kysyi Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratialta ja Norilsk Nickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärveltä, jalostetaanko Terrafamen välituotetta nikkeliksi ja mihin hintaan.
Asiantuntijoiden mielestä Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen jätealtaiden pohjarakenteeseen ei voi luottaa. Vaarassa ovat pohjavesien lisäksi arvokkaat kalajoet.
Uuden metsähallituslain valmistelussa on vallinnut lähes täysi radiohiljaisuus. Mitä laista tiedetään, Suomen luonnonsuojelu- liiton puheenjohtaja Risto Sulkava?
Hallitusneuvottelujen kuumia kysymyksiä on itsenäisen ympäristöministeriön säilyttäminen tai lakkauttaminen. Suomen Luonto tavoitti keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen kommentoimaan asiaa.
”Yli taivaan päivät niin kuin varisparvi raahautuu”, kuten Miljoonasade laulaa Marraskuu-biisissä. Sattuva sivallus: vuorokaudet ovat olleet kuin variksia, mustia ja harmaita.
Suomalaiset suot ovat nauttineet kansainvälisestä huomiosta lähinnä loppukesäisin. Silloin suopotkupallon MM-kisat esiintyvät ulkomaisten medioiden Suomi-eksotiikkaa tarjoilevissa kevyissä jutuissa. Lokakuussa arvostettu yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi erilaisen suojutun. Se käsitteli suomalaisen turveteollisuuden ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjä, tuhoutuneita vesistöjä. ”The Peat Monster”, kuului reportaasin otsikko: turvehirviö.
Mesisienet kasvavat ryppäinä. Ne ovat lahottajia, joiden lakit ovat syötäviä. Lisää sieniuutuuksia ja helposti toisiinsa sekoitettavia sienilajipareja lehdessä! Aiheina myös Kitkajokea uhkaava kaivos, Suomen upeat rotkot, ukkoetana sekä maakotkat ja muuttohaukat!
Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen on voittanut Tutkivan journalismin yhdistyksen jakaman Lumilapio-palkinnon. Lumilapio-palkinto korkeatasoisesta tutkivasta journalismista. Palkinnon toi Kauppisen sinnikäs ja perusteellinen uutisointi Talvivaaran kaivoksen vaiheista.
Eräs toimittajaystäväni pohtii usein, kuinka toimittaja voisi pysyä puolueettomana. Hän ei esimerkiksi äänestä lainkaan vaaleissa, koska ajattelee äänestämisen paitsi nakertavan hänen uskottavuut taan toimittajana myös vähentävän ajattelun puolueettomuutta sinänsä.
Tutkivan journalismin yhdistys on nimennyt kuusi finalistia ehdolle Lumilapio-palkinnon saajaksi. Yksi ehdokkaista on Talvivaarasta kirjoittanut Suomen Luonnon toimittaja Juha Kauppinen.
Kauppinen sai tunnustuksen Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutuksia käsittelevistä jutuistaan. Kauppinen on kirjoittanut aiheesta Suomen Luonto -lehdessä, lehden blogissa sekä Apu-lehdessä.
Joskus penkoessani ullakolta tavaraa, joka on käyttökelpoisena pantu talteen, tai roskalavalta tavaraa, joka on käyttökelpoisena heitetty pois, olen pohdiskellut kuulemaani väitettä, että on kahdentyyppisiä ihmisiä: niitä, joilla on paljon tavaraa, ja niitä, joilla sitä on vähän, hamstraajia ja askeetteja.
Noin viiden kilometrin päässä Talvivaarasta sijaitsevan Laakajärven vedet tulevat Kivijärvestä. Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ottivat ison Laakajärven syvänteistä vesi- sekä sedimenttinäytteitä kesällä 2012.
Talvivaaran kaivoksen lähellä sijaitsevan Kivijärven happitilanne on tutkijoiden mukaan huolestuttava. Hapen määrä pystyttiin toteamaan jo paikan päällä hyvin huonoksi. Kesällä 2012 Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ottivat lisäksi runsaasti vesi- ja sedimenttinäytteitä Kivijärvestä ja muista Talvivaaran ympäristön järvistä.