Piiru Väyrysestä luontoon päin

kuva Mikko Käkelä

Paula Lehtomäki (kesk.) ei selvästikään halua vetää matalaa profiilia. Hän on viime aikoina antanut haastatteluja räväkässä tulipunaisessa kuosissa ja huulipunassa. Option kannessa hän jopa muiskauttaa pusun kohti lukijaa. On liikemiehillä mahtanut kahvikuppi läikähtää.

Minutkin ympäristöministeri ottaa vastaan sähäkässä trendivärissään. Katse pysyy koko ajan silmiin naulittuna ja puhe takeltelemattomana. Hän sanoo sujuvasti senkin, että turpeen käyttöä energianlähteenä pitää vähentää.

Miksi olet ympäristöministeri?
”Heh. Ensimmäisenä tulee mieleen, että koska halusin. Keskusta menestyi ja itse menestyin vaaleissa, ja lisäksi puolue sai kyseisen salkun. Ympäristöministerin työssä on paljon kansainvälistä yhteistyötä ja aihepiiri on hyvin ajankohtainen.”

Koitko silloin olevasi ympäristöasiantuntija?
”En kokenut. Ympäristöasiat eivät olleet aiemmin poliittisella urallani vahvasti esillä, mutta ministerin ei tarvitsekaan olla substanssinsa kova asiantuntija. Siksi tässä talossa on yli 300 ihmistä töissä.”

Mikä on paras ympäristötekosi?
”Ilmastopolitiikka on asia, jossa olemme päässeet eteenpäin. Kansainvälisesti ehkä pikkuaskelin mutta kotimaassa mielestäni aika hyvin.”

Millä perusteella hyvin?
”Toimenpiteet uusiutuvien energialähteiden ja päästövähennysten toteuttamiseksi. Lisäksi pidän tärkeänä arjen pieniä ympäristötekoja. Kansalaiset – varmasti myös teidän lukijanne – ymmärtävät hyvin, mitä juuri he voivat tehdä. Tätä valistusta voi tehdä syyllistämättä ihmisiä.”

IPCC suosittelee teollisuusmaita vähentämään päästöjään 25–40 prosenttia 1990 tasoon nähden. Onko Suomi ollut asiassa aktiivinen EU:ssa?
”Meidänkin pitää katsoa, miten voimme hinata itsemme tuohon IPCC:n haarukoimaan tasoon. Vaikkei kansainvälistä sopimusta saavutettaisikaan, EU:ssa pitää muistaa, että 20 ja 30 prosentin välissäkin on lukuja.”

Mutta onko Suomi asiassa aktiivinen?
”Olemme pitäneet asiaa esillä. Itsekin olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että menisimme edes pikkuisen ylöspäin 20 prosentista.”

Miten lukkiutuneita ilmastoneuvotteluita voitaisiin viedä eteenpäin?
”EU:n kannattaa panostaa siihen, että Kööpenhaminassa sovituista asioista pidetään kiinni. Sitoumuksessa on hyviä elementtejä liittyen rahoitukseen, arviointimenetelmiin ja trooppiseen metsäkatoon. Kun sopimuksen laillinen sitovuus kammettiin kokouksen loppumetreillä pois, en näe realistisena, että se saataisiin tänä vuonna sinne palautettua. Resurssien kuluttaminen siihen ei ehkä ole järkevääkään.”

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön ilmastolaki?
”Siitä on kyllä keskusteltu. Ilmastolaki olisi kuitenkin hyvin lähellä energia- ja ilmastostrate­giaamme, joka pyrkii päästöjen vähentämiseen. Lopputuloshan on tärkeintä.”

Miten kommentoit Paavo Väyrysen syytteitä siitä, että olet liikaa city-vihreiden vietävissä?
”Olen hyvin sallivainen: ilmaisunvapaus on olemassa. On minulla silti ihan kohtuullisessa määrin omaakin ajattelua. Jos ajatteluni on kallellaan johonkin suuntaan, se ei tarkoita sitä, että olisin joidenkin vietävissä. Jos olen jossakin asiassa väärässä, olen ihan itse väärässä. Siitä ei voi ketään muuta syyttää.”

Väyrysen mielestä ympäristöjärjestöillä on liikaa valtaa. Mitä mieltä itse olet?
”Järjestöillä on mittavaa mielipidevaikuttajan valtaa. Olen itsekin yrittänyt pitää huolen siitä, että meillä on niiden kanssa aktiivinen ja suora keskusteluyhteys. Se on tärkeää myös silloin, kun emme ole samaa mieltä. Tietysti järjestöilläkin on aina jokin intressi, vaikka niitä usein pidetäänkin objektiivisina tietolähteinä.”

Pitäisikö ympäristöministeriö yhdistää maa- ja metsätalousministeriön kanssa joskus myöhemmin?
”En näe, mitä järkeä siinä olisi. Ministeriöt katsovat asioita melko lailla eri vinkkelistä. Lisäksi ympäristöasioiden painoarvo ei ole ainakaan pienenemään päin.”

Kansallispuistot

Selkämerelle saadaan kansallispuisto, mutta Vakka-Suomeen ehdotettu suojelualue on puolittumassa. Annettiinko tässäkin kalastajille periksi?
”Ei Metsähallituksen esiselvitystä voi ottaa muuna kuin ehdotuksena. Tärkeimmät suojeltavat alueet ovat aavan meren matalikot. Ministeriön on löydettävä sellainen yhteen sovitettava malli, joka on toteutettavissa. Huonoin vaihtoehtohan on se, ettei kansallispuistoa tule lainkaan Vakka-Suomeen. Arvostan ja kunnioitan myös paikallista demokratiaa ja mielipiteitä.”

Miten Sipoonkorven ja Kilpisjärven kansallispuistot etenevät ministeriössä?
”Sipoonkorpi on käsittelyjonossa Selkämeren jälkeen seuraavana. Vielä on kuitenkin vaikea sanoa, millaisessa aikataulussa edetään. Kilpisjärvi on ollut täällä keskustelussa vain hyvin vähäisessä määrin. Mielestäni meillä ei ole suurta kansallispuistojen lisäämistarvetta ja kynnys statukseen on pidettävä korkealla.”

Onko Selkämeri siis ainoa kansallispuisto, joka toteutetaan tällä hallituskaudella?
”En mene ihan varmasti sanomaan. Eduskuntakautta on vielä reilu vuosi jäljellä, joten kyllä vielä monenlaista kerkiää. Aina pitää kuitenkin katsoa, miten resurssointi turvataan. Se on Selkämerenkin osalta vielä vähän kiikuti kaakuti.”

Sallit ensin poikkeuksen rakentaa kansallispuistoon (Pallas), sitten natura-alueelle (Östersundom), eikö suojelualueet pitäisi jättää rauhaan?
”Nämä eivät ole millään lailla verrannollisia. Kansallispuistossa rakentaminen on kielletty, mutta natura-alueella tällaista kieltoa ei ole. Oleellinen kysymys on, mikä on luontoarvoja heikentävää toimintaa.”

Eikö asuinalueen rakentaminen ole sellaista?
”Sitä pystyy arvioimaan vasta sitten, kun Helsingin kaupunki etenee suunnitelmissaan kyllin pitkälle. Asia ei ole millään tavalla täällä ympäristöministeriössä pöydällä. Asuinalueen rakentaminen voi olla yhteiskunnallisesti niin merkittävää, että naturan poikkeuspykälä toteutuisi. Kriteerit siihen ovat kuitenkin hyvin korkeat. Pidän tärkeänä, että hyvässä yhdyskuntasuunnittelussa huomioidaan suojelualueet.”

Energia

Pitäisikö Suomen lisätä vai vähentää turpeen käyttöä?
”Vähentää. Pitää hyväksyä se tosiasia, että turpeella on korkea päästökerroin ja käytöllä ympäristövaikutukset esimerkiksi vesistöön. Tulevaisuusselontekoon onkin kirjattu, että turpeen käyttö vuonna 2050 edellyttää hiilen talteenottoa.”

Yrittääkö Suomi yhä saada turpeelle uusiutuvan energiamuodon statuksen?
”Ei tietääkseni yritä saada uusia statuksia. Ratkaisevinta on päästökerroin.”

Koska se on kivihiilen luokkaa, eikö ole perustelematonta, että turvetta tuetaan vuosittain yli sadalla miljoonalla eurolla?
”Merkittävää kotimaista energianlähdettä halutaan tukea. Samoissa kattiloissa poltetaan uusiutuvia energianlähteitä.”

Mikä on kantasi lisäydinvoimaan?
”Olen sanonut, että mieluummin vähempi enempi kuin enempi enempi.”

Eli yksi uusi voimala, ja sen lupa aluepoliittisista syistä Fennovoimalle?
”Määrä riippuu kapasiteetista. Fennovoima on varmaan monen mielestä vahvoilla, mutta minä en ole tehnyt suosituimmuusjärjestystä.”

Jättääkö uusi vesilaki jonkinlaisen takaportin altaan rakentamiseksi Vuotokseen?
”Vesilaki ei avaa uudelleen sitä hanketta, jonka korkein hallinto-oikeus on kumonnut. Mutta jos on kyseessä uudenlainen hanke, jossa luvanmyöntämiseste ei enää päde, uudelleenkäsittely voi olla mahdollinen. Se ei kuitenkaan ole vain kansallinen asia natura-statuksen vuoksi.”

Juha Honkonen