Koivutuhot ajavat porotokkia ahdinkoon

Porojen tiheydet ovat pudonneet viidennekseen talvielinalueilla itäisellä Utsjoella. Syynä ovat
hunnilauman tavoin tuhoa tekevät hallamittarin toukat, jotka ovat syöneet koivut lehdettömiksi 400 neliökilometrin alueelta kolmena viime kesänä Itä-Utsjoella.

Metlan erikoistutkija Timo Helteen mukaan mittarit vaikuttavat porojen talvitiheyksiin mutkan kautta: ”Porot syövät talvisin varpuja, tärkeimpänä variksenmarjaa. Hallamittarit  eivät syö sen lehtiä, mutta lähtiessään liikkeelle kaluamastaan koivikosta ne purevat matkan varrella kaikkea eteen osuvaa, myös variksenmarjan lehtiä.”

”Rei’itettyinä lehdet kuivuvat eivätkä enää kelpaa porojen ruuaksi.”
”Kesälaitumilta porot ovat joutuneet lähtemään, koska siellä ei enää ole perinteisiä kesäherkkuja tunturikoivun ja vaivaiskoivun lehtiä.”

Nälkäkuolema poroja ei uhkaa, mutta elinvoimaisia koivikoita on vähän. ”Niitä on lähinnä puro- ja jokivarsissa, joiden viileydessä mittareiden munat eivät ole kesällä selvinneet.”

Tuhot saattavat vaikuttaa porotalouteen. ”Emän huono ravintotilanne voi heijastua vasan painoon. Tätä ei kuitenkaan ole vielä ehditty tutkia”, Helle kertoo.

”Ehkä vuoden päästä näemme, selviävätkö kalutut koivikot hengissä. Kahtena vuonna peräkkäin syödyillä koivuilla on periaatteessa 50 prosentin mahdollisuus elpyä.”

Lapin tutuin tuholainen on tunturimittari. Toukat söivät 1965 Utsjoella koivujen lehdet 2000 neliökilometrin alalta. ”Se on nyt tundraa. Koivut eivät toipuneet”, Helle sanoo. Hallamittarit ovat viime vuosien ilmiö. Ne tuhoavat alueita, jotka tunturimittareilta säästyivät.

Juha Kauppinen

kuva Timo Helle