Longinojan taimenissa epämuodostumia

Vantaanjoen sivuhaaran Longinojan taimenista on paljastunut epämuodostumia. Useilla pienillä poikasilla ei ollut pyrstöevää lainkaan. Isommilla poikasilla pyrstö saattoi olla vajavainen, tavallista lyhyempi tai toispuoleinen. Muutamilla vaurioita oli myös vatsa- ja rasvaevässä. Asia huomattiin, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rktl teki lokakuussa Longinojalla vuotuisen koekalastuksen.

Vantaalainen Lokapojat-yhtiö on epäiltynä jätelastien tyhjentämisestä sadevesiviemäreihin, joista jotkin johtavat Longinojaan.

”Päästöjen yhteys epämuodostumiin tulee päällimmäisenä mieleen, vaikka sen todistaminen onkin vaikeata. Epämuodostumat ovat mahdollisesti syntyneet alkionkehityksen aikana joidenkin jokeen ulkopuolelta tulleiden aineiden vuoksi”, sanoo Rktl:n tutkija Ari Saura.

”Vastaavanlaisia epämuodostumia on todettu öljyonnettomuuksien yhteydessä”, vahvistaa saman laitoksen tutkija Lauri Urho, joka myös pitää jätevesipäästöjä varteenotettavana selityksenä epämuodostumille.

Kaikesta huolimatta Rktl sai vuotuisessa koekalastuksessaan Longinojalla runsaan saaliin:
”Poikastiheys on suuri ottaen huomioon, että puron leveys on enimmillään vain neljä metriä. Kunnostusalueella yli 90 prosenttia poikasista oli luontaisesta lisääntymisestä peräisin”, Saura kertoo.

”Longinojaan ei tehdä istutuksia, mutta sinne hakeutuu Vantaanjoen pääuomaan istutettuja taimenen poikasia. Ne erottaa luonnonpoikasista leikatuista rasvaevistä.”

Loppusyksyisin Longinojassa näkee yli puolimetrisiä taimenia kutemassa. Poikastiheydet ovat paikoin hyvin suuria;  ravintoa on runsaasti.

Alkuperäinen taimenkanta hävisi Vantaanjoen sivuhaarasta liiallisen perkaamisen takia. Poikaset ovat palanneet jokeen kunnostuksen ja vuonna 1999 alkaneiden istutusten ansiosta.

Longinoja laskee Tapanilasta Tattarisuolle, Malmille ja Pukinmäkeen; Savelan kohdalla se yhtyy Vantaanjokeen. Longinojaa ovat kunnostaneet 2000-luvulla Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuoret, Virtavesien hoitoyhdistys, Uudenmaan ympäristökeskus ja Helsingin kaupunki.  Suurimmat kunnostukset tehtiin vuonna 2006. Uomaa palautettiin vanhalle kulkureitilleen, ja ojan pohjaan tuotiin eri kokoisia kiviä sekä rakennettiin muutaman neliön kutusoraikkoja.

Antti Koli
Juha Kauppinen

 

RAMPA. Tutkijat pitävät mahdollisena, että tämänkin taimenen epämuodostuman on aiheuttanut alkionkehityksen aikana jokeen ulkoa tullut aine.

kuva Antti Koli