Yksin kokoomuksessa

Tapaamme eduskunnan lisärakennuksessa. Edellisenä päivänä Pertti Salolainen (kok.) oli tehnyt kirjallisen kysymyksen ympäristöjärjestöjen määrärahojen riittävyydestä. Tapaamisaamunamme hän on tuohduksissaan, kun hallitus lykkäsi eduskunnan vaatimaa Itämeri-selontekoa vuodella eteenpäin.

Olet eduskuntaryhmäsi ainoa luonto- ja ympäristöihminen. Kokoomuksessa kovat arvot jyräävät ja luonnonsuojelua pidetään toisarvoisena. Oletko väärässä puolueessa?
”Koen olevani aika yksin kokoomuksessa, mutta en koe olevani kovin kotonani myöskään koko eduskunnassa. Näen että vihreätkin ovat muuttuneet sosiaalireformistiseksi puolueeksi, jossa luonnonsuojelua on yllättävän vähän. Sen voin sanoa, että jos olisin keskustapuolueessa, oloni olisi vieläkin yksinäisempi.”
”En kuitenkaan koe arvoiltani ristiriitaa siinä, että olen kokoomuksessa. Tulin tänne aikanaan vastustamaan kommunismia ja vasemmisto-sosialismia, kun ne puuhasivat vallankumousta ja talouselämän ja pankkien sosialisoimista. Markkinatalous voitti tämän ottelun, ja olin siinä mukana. Kannatan sellaista markkinataloutta, joka omaa ekologisen ja sosiaalisen omantunnon. Valitettavasti tähän ei ole päästy missään päin maailmaa, ei myöskään Suomessa.”

LUONTOMIES. Meidän kaikkien suomalaisten luonnonsuojelijoiden koko tarmo pitää suunnata kotimaan viimeisten alkuperäisen luonnon rippeiden pelastamiseen.

Kannatat kuitenkin ydinvoimaa, jonka säätövoimaksi Vuotoksen ja Kollajan altaat haluttaisiin rakentaa. Eikö tämä ole ristiriitaista?
”Olen alun perin kannattanut ydinvoimaa. Meillä ei ole öljyä eikä kaasua, ja Suomi energiaköyhänä maana tarvitsee jonkin massiivisen energiantuotantomuodon. Ydinenergia oli joka tapauksessa tulossa Suomeen, ja ajatukseni oli, että sen vastapainoksi voidaan pelastaa kosket.”

Montako uutta ydinvoimalaa Suomeen tarvitaan?
”Sitä on vaikea sanoa, koska niiden rakentaminen on äärettömän hidasta. Täytyy katsoa, mikä on realistista lähimmän 20 vuoden aikana ja arvioida, olisiko syytä saada lupa yhdelle ydinvoimalalle. Sen lisäksi on tehtävä massiiviset maalämpö- ja energiansäästökampanjat. On laskettu, että vaihtamalla kaikki hehkulamput säästölampuiksi voidaan säästää yhden ydinvoimalan verran sähköä.”

Jäteongelmaa ei kuitenkaan ole ratkaistu.
”Ei ole yhtäkään energiantuotantomuotoa, joka olisi hyvä luonnolle. Kysymys on siitä, voimmeko tässä energiaköyhässä maassa tulla toimeen ilman ydinvoimaa.”
”Uskon että jäteongelma voidaan ratkaista sijoittamalla ydinjäte syviin kalliolouhoksiin. Suomi ei ole pahinta maanjäristysaluetta. Vastakysymykseni on, että mikä on Suomen perusvoimaratkaisu, jos se ei ole ydinvoima? Siihen en ole koskaan saanut vastausta.”
Miten suhtaudut ehdotukseen, että Suomeen tuotaisiin ydinjätteitä muista maista?
”Erittäin kielteisesti.”

Pitäisikö Suomeen avata uraanikaivoksia?
”Erittäin vaikea kysymys. Kyllä kai meidän on lähdettävä siitä, että jossain tapauksessa tännekin on jokin kaivos avattava. Tämä on moraalinen kysymys, koska nyt me olemme vieneet ongelmat muualle. On lähdettävä siitä, että kannamme vastuun raaka-aineen tuotannosta.”
Mikä on kantasi turpeen energiakäyttöön?
”Ei ole realistista ajatella, että se heti lopetettaisiin. Tiedän että turpeen poltto on erittäin haitallista ja päästöt ovat verrattavissa kivihiileen. Turpeen energiakäyttöä ei pitäisi ainakaan laajentaa, ja suot, joista sitä otetaan, tulisi valikoida tarkemmin.”

Nyt on käyty keskustelua Pallas-hotellin laajentamisesta Pallas–Ylläksen kansallispuistossa. Ympäristöministeriö valmistelee siitä lakimuutosta. Mikä on kantasi tähän?
”Se olisi pilottihanke. Jos siellä ruvettaisiin rakentamaan, voitaisiin alkaa vaatia samaa muihinkin puistoihin. Hyväksyttävää on vain se, että ajan vaatimat kunnostustoimet Pallaksella voidaan tehdä. Lähellä on erittäin hyvä Olostunturin lomakeskus, josta voidaan tehdä matkoja Pallakselle.”

Miten suhtaudut keskustan Sirkka-Liisa Anttilan esitykseen metsästyksen sallimisesta Etelä-Suomen kansallispuistoissa?
”Vastustan metsästystä kansallispuistoissa. Sen voin hyväksyä, että niissä nykyiseen tapaan ajetaan hirviä ja peuroja. Pohjoisen puistoissa metsästysoikeus on annettu niiden perustamisvaiheessa, se on vakavampi asia. En usko että perustaminen olisi paikallisen vastustuksen takia onnistunut ilman metsästysoikeutta.”

Onko Etelä-Suomessa suojeltu tarpeeksi vanhoja metsiä?
”Paineet kotimaisen puun käyttöön lisääntyvät. Suomen vanhat metsät ovat kuolemanvaarassa. On vakavaa ja huolestuttavaa, että suojelutilanne on niin huono. Metso-ohjelman esitys on heikko, esimerkiksi vapaaehtoisiin kauppoihin ei saatu riittävästi varoja.”
”Kun minä ja luontojärjestöt vaadimme Metsähallitukselta suojeluun 50 000 hehtaaria, saatiin 10 000 hehtaaria. Se on siltä täysin riittämätön panostus. Metsähallituksen tulisi myös maita vaihtamalla olla aktiivisempi.”
”Suuret metsäyhtiöt eivät myöskään ole osoittautuneet niin kovakorvaisiksi kuin on luultu. Niiden kanssa pitäisi käynnistää aktiiviset neuvottelut. Saatiinhan esimerkiksi Repoveden kansallispuisto perustettua UPM:n maalahjoituksen ansiosta.”

Mitä mieltä olet Alku-hankkeesta, joka lopettaisi itsenäiset alueelliset ympäristökeskukset?
”Minulla ei ole vielä asiasta niin selkeää kuvaa, että voisin esittää perustellusti vakaata kantaani. Tiedän että luonnonsuojeluväki on tästä erityisen huolissaan. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) taannoin kovasti vakuutti, ettei vaaraa ole. Tulee kuitenkin hieman mieleen se, mitä tehtiin Venäjällä, kun lakkautettiin ympäristöhallinto ja siirryttiin luonnonvarainministeriöön. Pelko on, että pyrkimyksenä on heikentää ympäristöhallintoa.”

Olet ollut tekemisissä urasi aikana monen ympäristöministerin kanssa. Minkä arvosanan annat Lehtomäelle?
”Näytöt puuttuvat. Ei ole kovin hyvä asia, että Itämeri-selontekoa lykättiin vuodella eduskunnan tahdon vastaisesti. Ei myöskään se, että mitään ei ole tapahtunut EU:n ympäristötukien ohjaamisessa ympäristö- ja luonnonsuojelutarkoituksiin maataloudessa. Tämä on suurimpia ongelmia. Ei ole saatu riittävästi aikaan Itämeren suojelussa, vaikka Suomi on per capita sen suurin saastuttaja.”

Olet ollut pitkään eduskunnassa. Mikä on merkittävin muutos luonto- ja ympäristöasioissa?
”Suurin yksittäinen asia on ollut se, että onnistuimme pelastamaan merikotkan. Siksi kannan edelleenkin merikotkaa kravatissani ja takkini rintapielessä. Voi olla iloinen jostain, jossa on onnistuttu.”
”Kysyit sitä muutosta. Muutos on koko ajan huonompaan suuntaan. Ihmiskunta on menossa suoraa päätä päin helvettiä mutta ensimmäisessä luokassa. Meitä on nyt kuusi miljardia ja pian yhdeksän miljardia. Suurin ongelma on se, mistä ei kehdata puhua: meitä on liikaa. Jos meitä olisi kaksi tai kolme miljardia, tulisimme aivan hyvin toimeen. Tulemme vääjäämättä myrkyttämään ja tuhoamaan maapallon.”

Mikä on merkittävin oma saavutuksesi?
”Olen perustanut eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmän. Silloin 30 vuotta sitten siihen oli vaikea saada puolueista jäseniä, kun kukaan ei halunnut sotkeutua niin hölmöön asiaan. Se oli vaarallinen ja poliittisesti arka aihe.”
”Olen myös perustanut WWF:n Suomeen, olen sen kunniaperustajajäsen. Sitten on tämä jatkuva vaikuttaminen ja puhuminen. Yksi kansanedustaja ei voi tietysti kaikkea kääntää, mutta arvioin, että minulla on ollut yhtä kansanedustajaa huomattavasti suurempi painoarvo eduskunnassa ja puolueessani.”

Entä mitkä ovat mielestäsi suurimmat tulevaisuuden haasteet?
”On hyvä, että isot asiat kuten ilmaston-muutos ja energia-asiat ovat saaneet julkisuutta. Isot asiat hoituvat EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Ne ovat kuitenkin totaalisesti hukuttaneet alleen sen, mitä meidän pitäisi tehdä Suomessa alkuperäisen luontomme suojelemiseksi. Meidän kaikkien suomalaisten luonnonsuojelijoiden koko tarmo pitää suunnata kotimaan viimeisten alkuperäisen luonnon rippeiden pelastamiseen.”

Olit kahdeksan vuotta Lontoossa suurlähettiläänä ja sinulle myönnettiin Lontoon Cityn vapaakansalaisuus.
”Olen ensimmäinen suomalainen, jolle vapaakansalaisuus on myönnetty jostain 1200-luvun alusta lähtien. Siihen liittyy monia oikeuksia.”
”Lähdetään tärkeimmästä päästä. Kun minut hirtetään, sen täytyy tapahtua silkkiköydellä.”

Jos sinut hirtetään...
”Kun minut hirtetään (naurua).”
”Minulla on myös oikeus tuoda karjani London Bridgen yli.”

Oletko ajatellut käyttää oikeuttasi?
”Joskus olen ajatellut, että vuokraan lammaskatraan. Mutta se ei olisi ollut Suomen suurlähettiläältä parasta mainosta Suomelle.”
”Olen myös liveryman, minulla on oikeus olla valitsemassa Lontoon pormestaria, ja teoriassa voisin itsekin olla ehdokas.”

Jorma Laurila
Kuva Janne Björklund