Hirvikärpänen vierastaa poroa

Professori Arja Kaitala ja väitöskirjaansa valmisteleva Laura Härkönen Oulun yliopistosta selvittivät, että hirvikärpäsen kotelot kestävät jopa 20–25 asteen pakkasta, joten kylmyys ei estä sen leviämistä pohjoiseen.

Pelättyä joukkosiirtymistä poroihin ei silti ehkä ole tulossa. Eläinlääkäri Sauli Laaksonen Evirasta totesi ensimmäisen hirvikärpäsen poroteuraista 2007. Syksyisin eteläisellä poronhoitoalueella Kainuussa on suunnilleen viidenneksessä poroista kohtalaisesti hirvikärpäsiä, mutta ne vähenevät kevättä kohti. Silloin poroista löytyy kuolleita hirvikärpäsiä ja makuuksilla on vain yhdestä kahteen hirvikärpäsen koteloa. Samaan aikaan hirven makuuksilla on satoja koteloita. Siellä missä metsäpeura ja hirvi elävät samalla alueella, on metsäpeuroissa hirvikärpäsiä vain muutamissa ja hirvissä useimmissa.

Monet hirvikärpäslöydöt Lapista johtuvat siitä, että hirvikärpäset ovat matkustaneet sinne ihmisten vaatteiden kätköissä. Hirvikärpäsen luontainen pohjoisraja ei ole sen pohjoisempana kuin Ranuan–Tervolan tasolla.

Näyttää siltä, että poron karva on liian tiheää hirvikärpäselle. Niiden on vaikea imeä ravintoa ja löytää lisääntymiskumppani.

Laaksosen ja Kaitalan tulosten mukaan hirvikärpänen leviää pohjoiseen hirven muttei niinkään poron mukana.

Hirvikärpästen puremien, tai oikeastaan pistosten, seurauksena monille luonnossa liikkujille nousee kiusallisia paukamia. Ihotautilääkäri Timo Reunala on kollegoineen todennut, että allergisessa hyönteispuremareaktiossa muodostuu melko kovia kyhmyjä, jotka voivat säilyä vuoden ajan. Jos potilas saa uusia puremia, vanhatkin voivat oireilla. Raapiminen voi helposti aiheuttaa bakteeri-infektion.

Jos aiheuttajaa ei tiedetä, paukamien lääketieteellinen määrittäminen voi olla hankalaa. Kuitenkin vuodenaika, loppukesä ja syksy, sekä sijoittuminen päähän, varsinkin hiuspohjaan ja parran alustaan, sekä hartioille on paukamille ominaista.

Ihottumaan tepsivät kortisoni ja antihistamiini.

Ensimmäisestä puremille altistumisesta voi kulua vuosia allergiseen reaktioon. Reunala kumppaneineen arvelee tuhansien suomalaisten herkistyneen viime vuosina hirvikärpäselle.

Teksti Kauri Mikkola / Kuva Hannu Huovila Kuvaliiteri

RIESA. Hirvikärpänen on levinnyt jo Oulun korkeudelle. Ihmiselle otuksen puremasta voi tulla kiusallinen ja pitkäaikainen ihottuma.