Itämeri puhtaaksi simpukoilla

Kumlingessa Saaristomerellä on jo kolme vuotta poistettu merta rehevöittäviä ravinteita sinisimpukoita viljelemällä.

Kalankasvattaja Torbjörn Engmanin mukaan kokeilu on tarkoitus laajentaa lähivuosina jättimäiseksi projektiksi, joka poistaisi Ahvenanmerestä jopa sata tonnia fosforia vuodessa. Määrä vastaa moninkertaisesti ihmisten aiheuttamaa kuormitusta koko alueella.

Ajatus ei ole aivan uusi. Åbo Akademin dosentti Johanna Mattilan mukaan eräillä ruotsalaispaikkakunnilla kuten Strömstadissa on vesien kuormittajat vapautettu kalliista typenpoistoinventoinnista, jos ne viljelevät vastaavasti tarpeeksi simpukoita ravinteita sieppaamaan.

Yleensä merestä nostetut simpukat kompostoidaan, mutta niiden käyttöä kananrehuna ja maanparannusaineena kokeillaan. Simpukoita on kaavailtu jopa biokaasun lähteeksi.
Ajatus simpukkapuhdistamosta lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten kun Engman huomasi, että simpukat kiinnittyivät massoittain kala-altaiden rakenteisiin.

Mies pani toimeksi, luki aiheesta kaiken löytämänsä ja organisoi Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa EU-hankkeen kahdesta ”simpukkapuhdistamosta”. Eckeröön kaavailtu puhdistamo meni lopulta mönkään väärien teknisten ratkaisujen takia, mutta Kumlingessa on nyt pari vuotta toiminut parikin koepuhdistamoa Engmanin oman, 60 tonnia kasvatuskalaa vuodessa tuottavan laitoksen lähellä.

Idea on yksinkertainen. Mereen asetetaan kelluvia poijuja, joiden väliin pingotetaan vaijeri, josta roikkuu kohti pohjaa nelimetrisiä köysiä. Engmanilla on kahdessa ”laitoksessaan” noin 1500 metriä roikkuvia köysiä. Vapaasti vedessä kelluvat sinisimpukoiden toukkavaiheet iskeytyivät niihin oitis ja tänä syksynä kalankasvattaja korjasi ensimmäisen ”sadon” kahden vuoden ”kasvatuksen” jälkeen.

Koska simpukoita löytyi peräti kolme kiloa köysimetriä kohti, lähti vedestä kaksi tonnia simpukoita – ja melkoinen määrä typpeä ja fosforia. Engmanin mukaan parisenttinen sinisimpukka pystyy siivilöimään jopa pari litraa vettä tunnissa.

PUHDISTAMO. Kalastaja Torbjörn Engman esittelee ravinteita sieppaavia sinisimpukkapyydyksiään.

Engman kaavailee jo simpukkapuhdistamoprojektille jatkoa. Hurjimpien suunnitelmien mukaan Ahvenanmaalle nousisi lähivuosina niin monta simpukoiden köysiviljelmää, että merestä saataisiin pois vuosittain jopa sata tonnia fosforia joka vuosi. Tämä on moninkertaisesti enemmän kuin koko Ahvenanmaan yhteenlaskettu ihmisperäinen kuormitus.

Mattila pitää Ahvenanmaan kokeiluja mielenkiintoisina, mutta harmittelee, ettei niihin ole alun perin sidottu mukaan tutkimusta.

”Esimerkiksi ravinnepitoisuudet olisi pitänyt mitata jo ennen kokeiden alkamista.”
Ideaa Mattila ei tyrmää. ”On yleisesti tiedossa, että simpukat voivat sitoa itseensä paljon ravinteita.”

Teksti Ismo Tuormaa / Kuvat Juha Laaksonen