Naaleja autetaan rajuin toimin

Naalien pesiä vallanneita kettuja on ammuttu Fennoskandiassa tuhansittain. Suomeen naalit eivät vielä ole palanneet pesimään.

Pohjois-Suomen naalinpesiltä ammuttiin viime talvena ennätykselliset 300 kettua. ”Kaikki luvat käytettiin”, kertoo  Metsähallituksen suojelubiologi Matti Mela. Lupia on myös ensi talveksi 300.
Kettuja ammutaan myös Ruotsin ja Norjan tuntureilla. ”Kaikkiaan Fennoskandiassa on poistettu naalinpesiltä tuhansia kettuja viime vuosina”, Mela kertoo.
Kettujen eliminointi on tuonut tulosta – Fennoskandian naalien väheneminen on pysähtynyt 2000-luvulla. ”Pohjoismaissa elää tällä hetkellä parisensataa aikuista naalia”, Mela arvelee. ”Poikasia on nyt parhaana vuonna tullut peräti 300, mikä on todella hyvin.”
Suomen pesimälajistoon naalia ei ole rajuinkaan toimin saatu palautettua.
”Edellinen pesintä oli 1996 Utsjoella.” Mela uskoo kuitenkin naalin paluuseen.
”Tänä vuonna oli paras naalikesä vuosikausiin. Naaleja nähtiin toistakymmentä, vaikka pesintää ei todettukaan.”
Ketun on huomattu vievän naalilta pesäpaikkoja Melan mukaan Suomen tuntureilla 1980-luvun lopulta.
”Leudot talvet ovat ketulle hyväksi. Ketut ovat nousseet pesimään ylemmäksi tunturiin”, hän kertoo.

Ilmastonmuutoksen häviäjiä veikattaessa naali lienee listan kärkipaikoilla. Ilmaston lämpeneminen on Melan mukaan koitunut  pohjoisena lajina tunnetun naalin kohtaloksi jo 1800-luvun lopulta lähtien.
”Menneet sata vuotta naalit ovat tasaisesti vähentyneet.”
Naalia on haitannut ketun tuoman kilpailupaineen ja ilmaston lämpenemisen lisäksi se, että tunturisopulilla ei ollut kunnon vaelluksia 20 vuoteen – ennen viime talvea.
Sopulit ovat myyrien ohella naalin pääruokaa. Mela uskoo, että naalit olisivat tänä kesänä pesineet Suomenkin puolella, jos tunturisopulien hyvin alkanut vaellus olisi jatkunut. Se loppui kevättalvella tuntemattomasta syystä.
”Joka tapauksessa naalille lupaa hyvää se, että tuli edes jonkinlainen sopulivaellus pitkästä aikaa”, suojelubiologi Mela sanoo.
Naaleilla on hyvinä ravintovuosina pesueessa jopa 18 pentua, enemmän kuin muilla keskikokoisilla nisäkkäillä. Huonoina vuosina ne eivät lisäänny.

Juha Kauppinen

naali.jpg
Naalinpoikanen on saanut tukun merkkejä korviinsa Ruotsin Jämtlannissa.

 

Kuva Jari Poikolainen

Omat työkalut