Maitovalaan suomenkieliseksi nimeksi beluga, muurahaiskarhusta jurumi

KASTETTU. Tässä uiskentelee beluga jälkeläisineen. Aiemmin maitovalaana tunnettu Vienanmeren asukki sai nisäkäsnimiryhmältä uuden nimen.

Maailman nisäkkäiden suomenkielisiä nimiä sorvannut työryhmä sai päätökseen 20-vuotisen työnsä. Urakka oli mittava: tunnettuja nisäkkäitä on yli 4600.
Nimeämisryhmää johti Korkeasaaren eläkkeellä oleva intendentti Ilkka Koivisto, jonka mukaan työskentely oli riidatonta ja fiksua: ”Jokaisella jäsenellä oli oma sektorinsa, esimerkiksi minulla pedot ja sorkkaeläimet.”
Koivistot mukaan nimiä ei suinkaan vedetty hatusta; vinkkejä haettiin muun muassa eläinten käyttäytymisestä, olemuksesta ja alkuperäisväestön käyttämästä nimestä. Esimerkiksi pussirottien ryhmän uusi nimi, kolokolot, on etnistä alkuperää.
Taksonomiaa noudatettiin tarkkaan: ”Vaikka maasialla olisi possua muistuttava naama, ei sillä ole mitään tekemistä sian kanssa. Siksi sen uusi nimi on termiittikaivaja. Muurahaiskarhukaan ei ole karhu, joten se on nyt jurumi.”
Suomen nisäkkäiden nimistöön tehtiin muutoksia vain vähän. Kanadanmajavasta tuli amerikanmajava, maamyyrästä kontiainen, valkohäntäpeurasta valkohäntäkauris ja kuusipeurasta täpläkauris. Ulkomaisten nisäkkäiden nimissä on sen sijaan paljon muistettavaa. Esimerkiksi maitovalas on nyt beluga, maaorava tikutaku ja kafferipuhveli afrikanpuhveli. 
Onnistuneimpana itse keksimistään nimistä Koivisto pitää sukeltaja-antilooppien uutta nimeä, puikkijat. ”Eläimethän eivät suinkaan sukeltele vedessä vaan puikkivat korkeassa kasvillisuudessa.”
Nimityöryhmä syntyi 1980-luvun lopussa Metsäntutkimuslaitoksen professori Heikki Henttosen aloitteesta. Ryhmään kuuluu myös Suomen Luonnon toimittaja Juha Valste.

Alice Karlsson
kuva Darryl Dyck/Lehtikuva

Nisäkäsnimistölista: OpenDocument-tiedostona (Koko 0,2 Mt) ja Zip-pakattuna Excel-tiedostona (Koko 0,3 Mt)