Epätasaista lämpenemistä: Huhtikuun mysteeri

kuva Mauri Leivo

Hiirihaukat ovat juuri saapuneet Suomeen. Piääh! Niiden huudot kiirivät pitkin aukeita, vasten kevään auteretta.
On kaikki niin kuin ennenkin. Paitsi yksi asia.

”Hiirihaukat aloittavat nyt pesintänsä 11 vuorokautta aikaisemmin kuin 1970-luvulla”, kertoo lintututkija Aleksi Lehikoinen, joka väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta.

11 vuorokautta! Se on valtava harppaus keväisessä luonnossa – vaikkakin pieni askel ihmiskunnalle.

Ja syyhän tiedetään: joka tuutista pyytämättä sisään vyöryvä ilmastonmuutos. Eikö?

”No kyllä, mutta kyse on eräästä ilmastonmuutokseen liittyvästä erityispiirteestä”, Lehikoinen sanoo arvoituksellisesti.
Kyse on huhtikuun mysteeristä, ilmiöstä, jota ei aiemmin ole huomattu.

Paine pesimään

Kuvitellaan: haukka tulee etelästä ja lentää viimeisen etapin Suomeen.

Länsi-Suomessa pesivät hiirihaukat (Buteo buteo) ovat viettäneet talvensa Euroopassa, ja Itä-Suomessa pesivän alalajin (Buteo buteo vulpinus) yksilöt vielä paljon kauempana, Afrikassa asti.

Haukat hakeutuvat pesimäreviireilleen, pariutuvat ja alkavat valmistautua pesintään. Tämä tarkoittaa varsinkin yhtä asiaa: syömistä. Pesintä on kova satsaus. Sitä varten pitää olla huippukunnossa. ”Pesinnän aloittamiseen liittyy valtava paine. Se kannattaa aloittaa niin
pian kuin mahdollista.”

Tässä haukkoja auttaa Lehikoisen mainitsema ilmastonmuutoksen jännittävä yksityiskohta: huhtikuu on lämmennyt Suomessa enemmän kuin muut kevään kuukaudet tai kesäkuu.

”30 viime vuoden aikana huhtikuu on lämmennyt yli kaksi astetta. Maaliskuun, toukokuun ja kesäkuun lämpötilan muutos on samassa ajassa ollut niin vähäinen, ettei se ole edes tilastollisesti merkitsevä.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että haukat pääsevät aloittamaan pesintänsä aiempaa nopeammin. Sehän on hyvä uutinen? Itse asiassa ei:

aikaisin pesiminen koituu haukkojen haitaksi.
Mutta pysähdytäänpä hetkeksi. Mistä huhtikuun epäsymmetrinen lämpeneminen oikeastaan johtuu?

Mysteerin syynä ehkä sattuma

Kysytään Ilmatieteen laitokselta. Tutkija Heikki Tuomenvirran väitöskirjan keskeisiä tuloksia oli, että kevät (maalis–toukokuu) on lämmennyt muita vuodenaikoja enemmän 150 vuoden aikana. Huhtikuu-kysymyksestäni hän ei oikein innostu – 30 vuotta on ilmastotutkijalle yksi hyttysen hönkäys.

”Se on niin lyhyt aika, että kyse voi olla puhtaasta sattumasta.”

”100 vuoden mittakaavassa huhtikuu ei muistaakseni ole lämmennyt sen enempää kuin toukokuukaan”, Tuomenvirta sanoo.
Kuuluu tietokoneen naputtelua, ja varmistus: ”Näin se on. 100 vuoden tarkastelujaksolla huhtikuu näyttäisi lämmenneen jopa muutaman asteen kymmenyksen vähemmän kuin toukokuu.”

Tuomenvirran mukaan huhtikuun keskilämpötiloja on viime vuosikymmeninä voinut nostaa se, että lumella on korkea albedo, korkeampi kuin paljaalla maanpinnalla.

”Albedo tarkoittaa heijastavuutta: sitä kuinka suuren osan auringon säteilystä pinta heijastaa pois. Lopun säteilyn se vastaavasti imee itseensä.”

”Lumi heijastaa Auringon säteilystä suurimman osan takaisin avaruuteen; sillä on korkea albedo.”

”Hanget ovat aiempaa ohuempia, joten maa paljastuu aikaisemmin. Tämä lämmittää ilmamassoja nopeammin ja on voinut jonkin verran vaikuttaa huhtikuun lämpenemiseen”, Tuomenvirta sanoo.

”Taustalla on eteläisten leutojen virtausten lisääntyminen. Mutta sattuma on kelvollinen selitys lämpötilojen eroille kuukausien välillä – kunnes joku muuta osoittaa”, hän summaa.

Sattumaa tai ei – linnut huomaavat

Lehikoista sattumahypoteesi ei hätkäytä.

”Lintujen kannalta on epäolennaista, mistä ilmiö johtuu. Ja niille 30 vuotta on pitkä aika. Ne reagoivat hyvin nopeasti ympäristön muutokseen.”

Ei siis ole epäilystä siitä, että juuri huhtikuun lämpeneminen on aikaistanut pesintää. Kiinnostavaa on, mitä aikaistuneesta pesinnästä seuraa.

”Se voi heikentää pesimämenestystä. Hiirihaukat saattavat siivilleen keskimäärin vähemmän poikasia kuin 30 vuotta sitten.”
Modernin maailman hiirihaukkanaaras munii huhtikuun lopussa – 1970-luvun haukka pyöräytti munat vasta toukokuun 10:nnen päivän tienoilla.

Ja kun poikaset tänä keväänä kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa, 1970-luvulla ne näkivät päivänvalon vasta noin kesäkuun 11. päivänä.

Tämä on haukoille pahasta, koska huhtikuun selvästi lämmetessä kesäkuu ei ole lämmennyt juuri lainkaan. ”Niinpä kuoriutuva poikanen joutuu elämään ensimmäiset päivänsä keskimäärin kylmemmissä oloissa kuin 30 vuotta sitten.”

Touko–kesäkuun vaihteessa kun on keskimäärin kylmempää kuin kesäkuun kymmenentenä.

”Vastakuoriutuneet poikaset joutuvat nyt oloihin, jotka ovat keskimäärin kaksi astetta kylmemmät kuin 1970-luvun lopun hiirihaukan pojilla”, Lehikoinen selittää.

Hypotermian uhka kasvaa

Huhtikuun suhteettoman lämpenemisen on havaittu heikentävän myös teeren pesimämenestystä.

”Gilbert Ludwig ja kumppanit Jyväskylän yliopistosta ovat laskeneet, että teeren poikasten ensimmäiset 10 elinpäivää ovat keskimäärin jopa neljä astetta viileämpiä kuin 40 vuotta sitten.”

Syy on sama kuin hiirihaukalla: varhain aloitetun pesinnän johdosta poikaset kuoriutuvat aiemmin kuin viime vuosikymmeninä.
Pienille linnunpojille muutaman asteen muutoksella keskilämpötilassa on valtava merkitys.

”Ne kohtaavat aiempaa todennäköisemmin viileitä ja sateisia päiviä, jolloin uhkaa hypotermia. Emo ei aina pysty lämmittämään kaikkia poikasia yhtä tasaisesti”, Lehikoinen kertoo.

Toinen ongelma on hyönteisten saatavuus: monien lintujen, esimerkiksi teeren, poikaset syövät ensimmäisinä päivinään hyönteisiä, joita on viileissä oloissa vähemmän kuin lämpimissä.

Vielä ei tiedetä, mitä muita lintulajeja huhtikuun suhteeton lämpeneminen haittaa.

”Tutuista linnuista ainakin talitiaiset ja sinitiaiset voisivat olla sellaisia. Jos niiden poikaset kuoriutuvatkin toukokuun lopulla eivätkä kesäkuun alussa, keskimäärin harvempi poikanen kenties selviytyy aikuiseksi”, Lehikoinen sanoo.

Vielä yksi kiintoisa kysymys on selvittämättä: onko huhtikuun lämpeneminen aikaistanut myös hiirihaukkojen muuttoa, kuten se on aikaistanut niiden pesintää? Saapuvatko haukat Suomeen aikaisemmin kuin ennen vanhaan?

”Olen tutkinut väitöskirjassani vain pesinnän ajoittumista. Parhaillaan selvitämme, onko myös muutto aikaistunut. Jos pakotat veikkaamaan, niin luulen että on.”

Juha Kauppinen