Lentokoneita suihkutettu hormonimyrkyillä

kuva Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Oikaisu: Artikkelin paperilehtiversiossa (Suomen Luonto 4/09) on virhe: siinä kerrotaan, että nonyylifenoleiden pitoisuus jäänestonesteissä olisi ollut promille. Todellisuudessa määrä oli vuosina 2001-06 Northport-yhtiön mukaan alla mainittu 0,01 prosenttia, siis 0,1 promillea. Toimitus pahoittelee virhettä.

Lentokoneiden jäänestossa on käytetty myrkyllisiä hormonihäiritsijöitä
lisäaineina. Asian myönsi Suomen Luonnolle Finavian ympäristöpäällikkö Mikko Viinikainen. Finavia on väittänyt jäänestoaineita myrkyttömiksi. Lisäaineet ovat liikesalaisuuden suojaamia yhdisteitä, jotka parantavat jäänestoaineiden ominaisuuksia.

”Suomessa käytetyt nesteet sisälsivät nonyylifenolietoksylaatteja ja niiden hajoamistuotetta nonyylifenolia vuosina 2001–2006”, sanoo jäänpoistopäällikkö Juha Fieandt kenttähuolintayhtiö Northportista. Molemmat aineet mainitaan EU:n vesipuitedirektiivin vesistölle vaarallisten aineiden listalla.

Esimerkiksi talven 2005-06 toimintaa kuvaavassa ympäristökatsauksessa Finavia kertoo aineista näin: ”Jäänestoon käytetään myrkytöntä glykoliliuosta, joka kuluttaa happea pinta- ja pohjavesissä.”

”Nonyylifenolia oli aineista 0,01 prosenttia”, Fieandt sanoo. Vuosina 2001–2006 koneisiin suihkutettiin Suomessa propyleeniglykolipohjaisia ADAF-aineita Finavian raporttien mukaan 20 miljoonaa litraa. Tästä 0,01 prosenttia on 2000 litraa.

”Aineita on kahta tyyppiä, ykköstä ja nelosta, näistä nelostyypin neste on sisältänyt nonyylifenoleita”, kertoo Viinikainen.

Ykköstyypin nesteet eivät siis ole koskaan sisältäneet nonyylifenoleita?

”Käsittääkseni eivät”, Viinikainen vastaa.

Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että myös ykköstyypin aineet ovat sisältäneet nonyylifenoleita. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin jäänestoaineiden lisäainekoostumuksia: siinä yli puolet kaikista tutkituista ykköstyypin nesteistä sisälsi
nonyylifenoleita tai nonyylifenolietoksylaatteja. Tutkimus julkaistiin alan arvostetuimmassa lehdessä Environmental Science & Technologyssä.

EU:n vesipuitedirektiivin myötä Finavia selvitti muutama vuosi sitten nesteiden valmistajalta, sveitsiläiseltä Clariant-yhtiöltä, sisältävätkö nesteet direktiivissä mainittuja aineita. Valmistaja kertoi, että nesteissä on nonyylifenolietoksylaatteja ja nonyylifenoleita.

MYRKKYJÄ VESIIN? Helsinki–Vantaan kentän alla on kaksi pohjavesi­aluetta. Kentältä lähteviä puroja on neljä. Ne virtaavat Vantaan asuma-alueiden läpi.

Siksi Finavia teetti nonyylifenolimittauksia vuosina 2005–2006 Helsinki–Vantaan kentän purkuojissa, Mottisuonojassa (kartan numero 1), Viinikanmetsänojassa (2) ja Kylmäojassa (3). Direktiivin raja, 0,3 mikrogrammaa litrassa, ylittyi kaikissa ojissa, enimmillään kahdeksankertaisesti. Vuosi sitten mittaukset uusittiin; tällä kertaa nonyylifenoleita löytyi Mottisuonojasta ja Veromiehenkylänpurosta (4).

”Nonyylifenoleita voi yhä vapautua sedimenteistä. Ne pitäisi tutkia”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jaakko Mannio.

Nonyylifenolit ovat myrkyllisiä kaloille ja pienille vesieliöille. ”Nonyylifenolietoksylaatit voivat vaikuttaa ihmisenkin sukupuoliseen kehitykseen ja lisääntymiseen sekä aiheuttaa syöpää”, sanoo Outi Tunnela lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

”Ainetta täytyisi saada tällöin paljon. Raja-arvo vaikutuksille on 0,15 milligrammaa per koe-eläimen painokilo.”

”Mutta nonyylifenoli on vain yksi hormonihäiritsijä. Läheiset aineet vaikuttavat usein samansuuntaisesti”, Tunnela muistuttaa.

Eräs nonyylifenolietoksylaattia muistuttava hormonihäiritsijä on oktyylifenolietoksylaatti ja sen hajoamistuote oktyylifenoli. Juha Fieandt, onko Suomen kentillä ollut käytössä aineita, jotka ovat sisältäneet oktyylifenoleita?

”Ei ole ollut. Nonyylifenoli on ollut ainoa hormonivaikuttaja-ainesosa.”

Todellisuudessa kentällä on käytetty huomattavia määriä myös oktyylifenolia sisältäviä aineita, sillä ainetta havaittiin kaikissa tutkituissa Helsinki–Vantaan laskupuroissa Finavian teettämissä mittauksissa 2005–2006.

”En ole sitä tietoa saanut nestevalmistajalta, että tätä ainetta käytetään juuri meidän nesteissä. Meidän kriteeri on ollut ympäristövaatimusten ja EU direktiivien täyttyminen ja niiltä osin emme ole saaneet ristiriitaista tietoa”, Fieandt kommentoi oktyylifenolia.

Entä onko muita syöpävaarallisia aineita kuin nonyylifenoleita ollut käytössä?

”No nyt täytyy sanoa, että valmistajan puolesta en osaa vannoa ja vakuuttaa, että ei ole ikinä ollut. Väittäisin kuitenkin, että ei”, Fieandt sanoo.

Kaikkiaan jäänestoaineiden sisällöstä 1–2 prosenttia on liikesalaisuuden suojaamia lisäaineita. Esimerkiksi viime talvena Suomen lentokentillä käytettiin 4,3 miljoonaa litraa propyleeniglykolipohjaisia jäänestoaineita. Tästä prosentti on 43 000 litraa.

Juha Fieandt, tiedättekö te, mitä yhdisteitä nämä jäänestonestoaineiden lisäaineet sisältävät?

”En ole tietoinen nesteiden reseptistä.”

Mikko Viinikainen, tiedetäänkö Finaviassa aineiden tarkkaa koostumusta?

”Ei. Se vaatisi salassapitosopimusten allekirjoittamista nestetoimittajien kanssa.”

Fieandtin mukaan ”ympäristöviranomainen on tätä asiaa erikseen nestevalmistajien kanssa käynyt läpi.”

”Lentokentän kohdalla ympäristölupaviranomainen on Länsi-Suomen lupavirasto. Valvontaviranomaiset puolestaan ovat Uudenmaan ympäristökeskus ja Vantaan kaupunki”, Viinikainen sanoo.

Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa, Uudenmaan ympäristökeskuksessa ja Vantaan kaupungilla ei olla tietoisia nesteiden sisältämistä lisäaineista.

”Uusien (Euroopan laajuisten) REACH-vaatimusten mukaisesti valmistajat toimittavat tietoja aineiden ominaisuuksista viranomaisille”, Viinikainen sanoo. ”Finavia ei kuitenkaan ole tietoinen, mitä tietoja valmistajat ovat lähettäneet kemikaaliviranomaisille.”

Fieandtin mukaan lisäaineet ovat salaisia, koska tuotekehittely on työlästä; nestevalmistajat haluavat välttää sen, että toiset valmistajat eivät sellaisenaan kopioisi reseptejä.

Paitsi pintavesiin, Helsinki–Vantaan kenttävesiä on ilmeisesti päässyt myös pohjavesiin. Finavian äskettäin teettämässä pohjavesiraportissa todetaan esimerkiksi erään kentän itäpuolisen pohjavesiputken osalta, että ”vedenlaatumuutokset saattavat liittyä kiitotien vesien vaikutuksen kasvuun.”

”Pintavesiä suurempaa huolta kantaisin juuri pohjavesistä”, Suomen ympäristökeskuksen Mannio sanoo.

Kentänalaista pohjavettä käytetään talousvetenä. Nonyylifenolia ei Finavian tai valvovan viranomaisen Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta ole mitattu pohjavesistä, vaikka aineista on tiedetty.

Kentän vesiä virtaa Vantaan asuinalueiden läpi. Kylmäojan puhtaudesta on taisteltu vuosia. ”Päästöjä on luvattu vähentää, mutta silti puro haisee. Asukkaat käyttävät vettä myös kasteluun”, asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aurimaa sanoo. Vantaanjoen ja Keravanjoen nonyylifenoleita ei ole mitattu kentän tuntumassa.

Juha Kauppinen

Käytetty kaikilla suurilla kentillä

Nonyylifenolia sisältäviä nesteitä käytettiin huolintayhtiö Northportin mukaan 2001–2006 kaikilla Suomen suurimmilla kentillä. ”Nämä kentät ovat Helsinki–Vantaa, Turku, Tampere, Vaasa, Kuopio, Jyväskylä, Oulu, Kajaani, Kemi, Rovaniemi, Kuusamo, Kittilä, Ivalo ja Joensuu”, sanoo jäänpoistopäällikkö Juha Fieandt Northportilta. Näistä Helsinki–Vantaalla on kehittyneimmät glykolivesien keruujärjestelmät, mutta aineista merkittävä osa menee silti yhä purkuvesien mukana ympäristöön. Kuopiossa, Oulussa sekä Tampereella glykolivesiä kerätään jonkin verran talteen. Muilla kentillä aineet menevät sellaisenaan suoraan kentän ympäristöön.

Juha Kauppinen

Lue täältä Finavian teettämät nonyylifenoliselvitykset vuosina 2006 ja 2008.