Maan äiti suojelee äiti maata

kuva Mikko Käkelä

Kissat ovat kotona”, kertoo lappu Kultarannan ovessa Naantalissa. 

Totta, musta Miska näyttää viettävän kissanpäiviä valkoisessa nojatuolissa. Harmahtava Rontti sen sijaan piileksii jossakin tämän linnamaisen rakennuksen 19 huoneesta.

Pihoineen 54-hehtaarinen Kultaranta sijaitsee Luonnonmaa-nimisellä saarella. Nimi on osuva, sillä luontoa alueella piisaa. Pohjoispuolella komeileva metsäpuisto on säilytetty lähes koskemattomana. Vanhat männyt seisovat epäryhdikkäinä upealla sammalpeitteellä.

Talon asukas, tasavallan presidentti Tarja Halonen, haluaa kävelyttää meitä rakennusta ympäröivässä luonnossa. Tulee hieman etuoikeutettu olo, sillä hän vie tänne yleensä vain valtioi­den johtoa.

Pihassa tekevät asentoa uljaat kukkarivistöt, päällikköinään valkoiset ja punaiset daaliat. Puutarhanhoito on rouva presidentin intohimo.

”Olen innokas puutarhaihminen – minulla onkin ollut siirtolapuutarha Helsingin Marjaniemessä jo 30 vuotta. Lisäksi pääsen harrastuksen pariin perheen lomapaikassa Karjalohjalla. Saan kukkavillityksen joka kevät”, Halonen kertoo.

”Puutarhanhoito on minulle hermolepoa. Kun on oikein stressaantunut olo, siinä kyllä rikkaruohot lentelevät.”

Halosen puutarhoissa kukkii etenkin suomalaisia perinnekasveja kuten syreenejä, pioneja ja ruusuja. ”Maatiainen mikä maatiainen.”

Hän pitää myös kukkataulujen maalaamisesta muiden aiheiden ohella.

Sammaleet valtasivat kelkkaradan

Kultarannan pihasta kiemurtelee alaspäin alueen erikoisin ja hienoin näky: talon ensimmäisen omistajan, maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin rakennuttama kelkkarata, joka on nyt täysin sammaleen peitossa. Kävelemme rataa pitkin alas kuin vihreällä matolla.

Halonen on kokeillut myös sammaleiden istuttamista. ”Oliko siinä teidän sammaljutussa (SL 5/09) vinkkeinä pissa ja piimä? Kaikkea on tullut kokeiltua”, hän nauraa. Presidentti paljastuu aktiiviseksi Suomen Luonnon lukijaksi.

Matka jatkuu merenrantaan. Halonen osoittaa Kekkosen rakennuttaman saunan edustalla olevia pieniä lintuluotoja, joita nykyinen presidenttipari on suojellut pikaveneiltä parin strategisen poijun avulla.

Halonen pitää lintujen tarkkailusta. Yksi hänen lempilinnuistaan on meriharakka. ”Se on kuin graafikon kynästä.”

”Mielestäni on tärkeää tuntea villin luonnon lisäksi oman pihapiirin kasveja ja eläimiä. Siksi lähdimme mukaan pihabongaustapahtumaankin. Toivottavasti sillä on oma kannustava vaikutuksensa. Kunpa bongaaminen porukassa yleistyisi muutenkin. Muuten käy kuten monelle helsinkiläiselle, jolle on olemassa vain pikkulintu, iso lintu ja lokki.” 

Muutaman metrin päässä ui kyhmyjoutsen pienten pörröisten poikastensa kanssa. ”Nyt saat hyvän kuvan, ota nyt!” presidentti kehottaa kuvaajaa. Navakka tuuli sekoittaa hiukset. Halonen onkin suunnitellut pienen tuulimyllyn pystyttämistä Kultarantaan.

Ei enempää ydinvoimaa

Teemme haastattelua myös tuulensuojassa sisällä edustustiloissa. Valoisan huoneen seinillä komeilevat Antti Favénin Huviretki ja Rafael Wardin Sininen maljakko. Presidentin vieressä Miska availee jo silmiään.

”Se on sellainen linssilude, että tykkää mielellään olla kuvissa. Kutsummekin sitä lelukissaksi, koska se antaa kenen tahansa tulla silittämään”, Halonen kertoo 16-vuotiaasta lemmikistään. Juteltuamme hetken toimittajan Manu-kissasta, 20, siirrymme luonto- ja ympäristöaiheisiin.

Millaiseksi näette luonnon merkityksen Suomen kansalle?

”Se on ehdottoman tärkeä. Sinne halutaan päästä, on se sitten siirtolapuutarha, Seurasaaren ympärikävely, saaristo tai Lappi. Toisekseen, se halutaan säilyttää. Meille luontoon kuulumisen tunne on niin kiinteä.”

Millaisia ajatuksia ilmaston lämpeneminen Teissä herättää?

”Ensimmäinen asia on aito huolestuminen ja toinen se, mitä sille voi tehdä. Olen vuoden aikana ollut mukana aiheeseen liittyvissä projekteissa. Niissä on ollut tarkoituksena löytää tapoja, joilla ihmiset voivat olla mukana lämpenemisen pysäyttämisessä.”

”Kun 2004 tuli Maailmankomission raportti globalisaatiosta ja sen haitoista, moni harmitteli, että taas tuli joku pilaamaan hyvät pidot (Halonen toimi komission puheenjohtajana). Nyt taloustaantuman aikaan on huomattu, ettei rajattomasta kuluttamisesta voida pitää loputtomasti kiinni. Rajat on huomattu ilmastonsuojelussakin. Ihmisten tietoisuutta pitää nyt lisätä. Globalisaatio on esikoulu yhdessä elämiseen.”

Joulukuussa on tärkeä ilmastokokous Kööpenhaminassa. Miten Suomen pitäisi suhtautua EU:n tavoitteisiin: vaatia tiukennuksia, vaatia kevennyksiä vai mennä nykyisten tavoitteiden mukaan?

”Mielestäni kovat tavoitteet eivät ole ristiriidassa globaalin tilanteen kanssa. Kehitysmaat saattavat ajatella, että ilmastotavoitteet ovat taas yksi riiston väline, mutta meidän täytyykin näyttää, että kehittyneet maat kantavat vastuunsa eli suhteellisesti suuremman osuuden.”

”Meidän täytyy saada aikaan hyvä diili. Siinä myös länsimaista pois siirtyvällä teollisuudella säilyvät tiukat kriteerit. Uusi teknologia mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin parantamisen rasittamatta liikaa luontoa ja ympäristöä. Fossiilisten polttoaineiden osalta taas voidaan parantaa energiatehokkuutta.”

Missä uusiutuvissa energianlähteissä Te näette eniten mahdollisuuksia?

”En ole mikään insinööri, mutta mielestäni moninaisuus on tärkeää. Voihan sitä kuvitella, että jonain kauniina päivänä autoteiden varret ovat täynnä aurinkokennoja siinä missä nyt meluvalleja.”

Entä ydinvoima. Ensi vuoden alussa päätetään sen lisärakentamisesta. Pitäisikö voimaloita tehdä lisää kolme, kaksi, yksi vai nolla?

”Olen ottanut jo aiheesta julkiset haukut vastaan. Olen sanonut, ettei ydinvoima ole mikään ihmeavain ja että sen lisärakentamisessa pitää olla hyvin harkitsevainen. On annettu kuva, että ydinvoima olisi helppo ratkaisu, jollainen se ei kuitenkaan ole. Ne ovat investointeja, jotka menevät pitkälle tulevaisuuteen, jolloin saattaa olla edullisempia ja parempia ratkaisuja käytettävissä.”

Mitkä ovat Teidän lempiluontokohteenne?

”Yksi suosikeista on Angeli (kylä Inarissa). Pentti (Arajärvi) omistaa sieltä ystäviensä ja paikallisten kanssa pienen mökin. Toinen hieno paikka on saaristo. Onneksi työni kautta pääsen hyvin esimerkiksi Ahvenanmaalle.”

Tässä lehdessä on juttu maamme kauneimmista maisemista. Minkä on Teidän mielestänne kaunein?

”Sielunmaisema”, Tarja Halonen sanoo.

Haastatteluaika päättyy. Silitän vielä lähtiessäni Miskaa. Se hyrähtää käyntiin kuin rukki.

Juha Honkonen