Kulutus vähenee, Sähkö aikuistuu

Joskus vuoden 2015 tienoilla energiaväen piti juhlia. Suomen sähkönkulutus ylittäisi sata terawattituntia. Vuonna 2020 Suomen kulutuksen piti olla jo 106,5 terawattituntia.

Juhlia ei tule. Väliin tuli taantuma, mutta ennen kaikkea metsäteollisuuden syvä pudotus muutti Suomen sähkötulevaisuuden näkymät.

Vielä marraskuussa 2007 Energiateollisuus-yhdistys arvioi metsäteollisuuden sähkön käytöksi vuonna 2020 peräti 32,3 terawattituntia. Näin Suomessa pelkkä metsäteollisuus olisi käyttänyt yhtä paljon sähköä kuin koko Tanskassa.

Laskelma oli mätä, sillä heti sen jälkeen alkoi paperiteollisuuden alasajo. Jo tammikuun lopussa 2008 poistui verkosta yhden terawattitunnin vuodessa kuluttanut Summan paperitehdas ja saman vuoden joulukuussa Kajaanin tehdas, joka oli 1,3 terawattitunnillaan Suomen neljänneksi suurin sähkönkäyttäjä. Pienempiä myllyjä hiljeni lopullisesti melkein terawattitunnin edestä.

Ydinvoimalan kokoinen aukko

Suunta oli siis alas eikä ylös, ja jatkoa seuraa. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Lauri Hetemäki ja Riitta Hänninen arvioivat viime keväänä maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä metsäteollisuuden todennäköisen tulevan tuotannon.

Tuloksena oli kolmanneksen pudotus vuoteen 2020. Siitä on paljon kirjoitettu. Huomaamatta jäi, että Hetemäki ja Hänninen laskivat tuotannon perusteella myös metsäteollisuuden sähkön käytön, joka olisi vain 17,3 terawattituntia vuonna 2020.

Metsäteollisuus ei siis kuluttaisikaan kymmenen vuoden päästä sähköä vuosittain yli 30 vaan alle 20 terawattituntia. Tulevaisuuteen on syntynyt 15 terawattitunnin aukko. Se on suurempi kuin kotitalouksien sähkönkäyttö ja suurempi kuin ydinvoimalan tai tuhannen tuulivoimalan tuotanto.

”Kukaan ei ole kiistänyt arviotamme”, sanoo Hetemäki Suomen Luonnolle. ”Energiateollisuuden laskelmat ovat vanhentuneita.”

”Arviomme metsäteollisuuden tuotannon vähenemisestä on lisäksi ehkä optimistinen, koska lama nopeuttaa sitä. Lisäksi sähköiset lukulaitteet saattavat yleistyä kuten Yhdysvalloissa jo nyt.”

”Toiseen suuntaan voi vaikuttaa, jos vienti Venäjälle kasvaa, sillä sinne ei ole syntynyt omaa tuotantokapasiteettia.”

”Metsäteollisuuteen ei ole myöskään näköpiirissä kovin laajaa sähkön käytön lisäystä uusien tuotteiden myötä ennen vuotta 2020. Maksimissaan ne tuovat terawattitunnin.”

Muutos on huomattu myös ministeriössä.

”On selvää, että sähkönkulutusskenaarioita on rukattava reilusti alaspäin aiemmista arvioista. Rakennemuutos näyttää olevan pysyväistä, mikä heijastuu sähkön kulutukseen”, toteaa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.).

”On ilmeistä, että ennen pitkää sähkönkäyttö taittuu pysyvästi. Toisaalta on selvää, että kun talouden rattaat alkavat pyöriä, koemme sähkönkäytössä tilapäisen kovan kasvupyrähdyksen.”

Pyrähdys lähtee kuitenkin nykyiseltä tasolta, jossa sähkön käyttö on kymmenyksen huippuvuotta 2007 vähäisempää.

Suomi voikin nyt olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi parikymmentä vuotta sitten: vuosikymmeniä jatkunut sähkön käytön kasvu katkeaa. Käyttö ikään kuin aikuistuu ja on samalla henkeä kohti lasketun kulutuksen tasolla kuin Ruotsissa.

Kääntyykö kulutus jopa laskuun?

Jos Energiateollisuuden ennusteesta vähennetään metsäteollisuuden 15 terawattituntia, Suomessa päädytään vuonna 2020 vuoden 2007 kulutukseen, 91 terawattituntiin. Kasvu siis pysähtyy täysin.

Jos hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vuodelle 2020 arvioimasta 98 terawattitunnista vähennetään sama 15 terawattituntia, päädytään vuonna 2020 vain 83 terawattituntiin, siis laskuun.

Hallituksen arvio sisältää energiansäästötoimia, joita Suomen täytyy jo EU:n vaatimuksesta tehdä. Tänä vuonna ilmestyneen mietinnön mukaan säästöä saadaan aikaan kuusi terawattituntia.

”Asettamani toimikunta esitti alkukesästä yli sata keinoa tehostaa energiankäyttöä”, toteaa Pekkarinen.

Ruotsissa sähkönkulutus ei sikäläisen tuoreen viranomaisarvion mukaan edelleenkään kasva vuoteen 2020 tai 2030 mennessä.  Suomen uusi arvio tulee Pekkarisen mukaan ”syksyn kuluessa”.

Antti Halkka