Nyt nakuttaa hyvin

kuva Markus Varesvuo

Kun seuraavan kerran näet käpytikan piharuokinnallasi, niin katsopa uudestaan: Näkyykö valkeissa kyljissä sittenkin mustia viiruja? Entä puuttuvatko käpytikan valkoiset hartialaikut – näkyykö niiden sijaan leveä valkea alue keskellä selkää? Tuurilla talia onkin tullut nokkimaan entinen suurharvinaisuus, valkoselkätikka.

Toissasyksyinen ennätysvaellus toi ympäri Suomea kaikkiaan satoja valkoselkätikkoja ruokintapaikoille. Mikä parasta, tikkarunsaus jatkui kesään asti.

Loistava pesimäkesä ei niinkään näy varmojen pesintöjen lukumäärässä, joka oli 88. ”Pesiä ei pystytty etsimään niin kattavasti kuin ennen, koska resursseja siirrettiin uusien sopivien reviirien hakemiseen”, sanoo Metsähallituksen valkoselkätikkavastaava Timo Laine. Strateginen siirto kannatti: ”Reviirejä, joilla suurella todennäköisyydellä pesi tikkapari, löytyi peräti 160.”

Se on suuri harppaus ylöspäin. Viime vuonna todennäköisten pesintöjen määrä oli 112 ja varmojen 71. Alimmillaan vuonna 1994 varmoja pesintöjä todettiin vain 11.

Ilo on kuitenkin vielä puolittaista: ”Ensi kevät näyttää, kuinka moneen paikkaan tikat ovat tulleet jäädäkseen. Aiemmilta vaellusvuosilta tiedetään tapauksia, joissa vaelluslinnut ovat asettuneet uudelle reviirille mutta hävinneet sitten palaamatta takaisin”, Laine huomauttaa.

”Läpimurron kynnyksellä silti ollaan. Ensi kesä on äärimmäisen mielenkiintoinen.”

Eräs asia lämmittää tikkamiehen sydäntä erityisesti: ”Pesivä pari löydettiin nyt ensi kerran joistain sellaisista metsistä, jotka on suojeltu mahdollisina asuinpaikkoina parikymmentä vuotta sitten, kun valkoselkätikan suojeluun herättiin.”

”Näitä tapauksia todettiin esimerkiksi Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa.”

”Joissain lehdissä on ollut herjakirjoituksia, että niitä metsiä suojellaan turhaan olemattomia tikkoja varten. Onneksi suojelu ei ole ollut turhaa”, tappouhkauksiakin suojelutyönsä aikana saanut Laine sanoo.

Mikä aiheutti kesällä 2008 käynnistyneen suurvaelluksen, on yhä epäselvää. Perussyy tiedetään: ”Hyvä pesimämenestys itärajan takana.”

”Mutta lintuja oli niin paljon, että oman arvioni mukaan vaelluksen on täytynyt lähteä liikkeelle idempää kuin Laatokan tai Vienan Karjalasta”, Laine aprikoi.

Entä uskaltaako tikkamies arvioida, kuinka paljon tikkoja todellisuudessa pesi koko maassa viime kesänä.

”Kun pesiä löydettiin melkein 90 ja todennäköisiä pesintöjä oli 160, niin sanoisin, että poikasia tuottaneita pesintöjä on ollut vähintään 120, ehkä jopa 180.”

Laineen mukaan ollaankin uuden haasteen edessä: ”Enää resurssit eivät riitä siihen, että pystyttäisiin laskemaan jokainen reviiri, vaan lintuekologien
kanssa keskustellaan jonkinlaisesta otantamenetelmästä, jolla tikkojen kokonaisparimäärää pystyttäisiin arvioimaan.”

Juha Kauppinen