Turveväki kaivaisi valtavasti lisää soita

Turveteollisuusliitto vaatii käyttöönsä lisää soita noin 200 000 hehtaaria, joista liki 60000 hehtaaria melko nopeasti, vuoteen 2020 mennessä. Loput alueesta se haluaisi poltettavakseen kolmena seuraavana vuosikymmenenä.

Vaatimuksiaan Turveteollisuusliitto ajaa maa- ja metsätalousministeriön asettamassa, kansallista suostrategiaa pohtivassa työryhmässä. Työryhmän varsinainen toimeksianto on ratkaista jäljellä olevien soiden kohtalo, erityisesti luonnon monimuotoisuutta vaalien. Suomen soista on ojitettu jo yli puolet.

Ensi vaiheessa tavoittelemansa suot turveteollisuus on määritellyt maakunnittain, ja useita lupahakemuksia on jo vireillä. Eniten teollisuus hamuaa soita Pohjois-Pohjanmaalla, noin 13 000 hehtaaria, ja raskaasti ojitetulla Etelä-Pohjanmaallakin liki 10 000 hehtaaria. Korkealla ovat tavoitteet myös Keski-Suomessa, 6 000 hehtaaria.

”Epärealistisia vaatimuksia. Riittävän paksuturpeisia soita ei edes löydy Etelä-Suomesta tuollaisia määriä”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Vielä kovempia vaatimuksia työryhmässä on esittänyt Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostamo: turpeen osuus Suomen energiatuotannossa on nostettava 20 prosenttiin. Nykyään turpeella tuotetaan energiasta keskimäärin kuusi, seitsemän prosenttia, mutta energiateollisuuden taivaalle tupruttamista hiilidioksiditonneista peräti 15 prosenttia tulee turpeesta.

Turveteollisuusliiton jäseninä ovat lähes kaikki Suomen kaupalliset energiantuottajat, mutta ei ole varmaa, että turpeen polton raju lisääminen olisi koko alan tavoite.

Esimerkiksi Fortumista ei löytynyt henkilöä, jolle liiton vaatimus olisi tuttu.

Turpeen polton kolminkertaistaminen lisäisi energia-alan hiilidioksidipäästöjä neljänneksellä. Se nostaisi Suomen kokonaispäästöjä saman verran kuin Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä vuoteen 2020 mennessä, viidenneksen.

”Päästötavoitteista ei jäisi mitään jäljelle, jos turpeen käyttöä paisutettaisiin”, puheenjohtaja Risto Sulkava toteaa.
”Sen sijaan tavoitteiden toteutumista helpottaa olennaisesti, jos turvetta korvataan puuenergialla.”

Mikko Niskasaari

Turpeenpoltosta jopa 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt

Jos turvetta poltettaisiin lisää 200 000 hehtaarilta, tästä aiheutuisi yli 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Luku on hurja: Suomen vuotuiset kokonaispäästöt ovat 70–80 miljoonaa tonnia.  

Tuotettua energiamäärää kohden turpeen päästöt ovat noin kymmenyksen korkeammat kuin kivihiilen. Tästä syystä turpeen korvaaminen puulla energiantuotannossa vähentäisi nopeasti Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Korvautuminen on kuitenkin toistaiseksi estetty turvetta suosivalla verotuksella.

Antti Halkka