Suokukko ja 58 muuta lintua uhanalaisiksi

Suokukko joutui suoraan erittäin uhanalaiseksi. Afrikan talvehtimisalueen ympäristömuutos lienee asian taustalla. Suokukkoja myös syödään talvimailla. Kuva Markus Varesvuo.

Suomen pesimälinnustolla menee joulukuun alussa ilmestyneen uuden uhanalaiskatsauksen mukaan heikosti. Peräti 59 lintulajia eli neljännes linnuistamme on nyt uhanalaisia. Kymmenen vuotta sitten määrä oli vain 35.

Määrä nousi osittain siksi, että nyt arvioitiin uhanalaisiksi yhdeksän sellaista lajia jotka eivät olleet mukana edellisessä arvioinnissa”, sanoo lintutyöryhmän puheenjohtaja, erikoistutkija Juha Tiainen.

Muuttunut tietämys ja tulkinnatkin vaikuttivat lajimäärän kasvuun. ”Lajin tilanteessa tapahtunut muutos vei 13 uutta lajia uhanalaisiksi.”

Toisaalta uhanalaisuusluokitus voitiin poistaa kuudelta lintulajilta. ”Tunnetuimmasta päästä näistä ovat tiltaltti, ampuhaukka ja pikkutikka”, sanoo tutkija Markku Mikkola-Roos

Suomen ympäristökeskuksesta. ”Lisäksi kiljukotka, viiriäinen ja heinäkurppa ovat  palanneet pesimälajistoomme.”

Ilahduttavaa lintumaailmassa oli myös muuttohaukan ja valkoselkätikan uhanalaisuusluokan lieventyminen.

Kokonaisuudessaan tilanne kuitenkin heikkeni. Nopeimmin asema muuttui suokukolla ja kirjokertulla, jotka luokiteltiin nyt suoraan erittäin uhanalaisiksi.

Suokukko on aiemmin ollut soiden peruslintu.  Myös ennen runsas haahka on vähentynyt rannikolla ja on nyt silmälläpidettävä eli lähes uhanalainen. Korea kultasirkku ei ole viime vuosina lainkaan pesinyt Suomessa, vaikka se vielä muutama vuosikymmen sitten asutti Oulun seutua ja Pohjois-Karjalaa satojen parien voimin.

Lintujen hätätilan syyt ovat moninaiset. Rantojen ja tunturipaljakoiden linnut ovat uhanalaisimpia: lähes puolet niistä on uhanalaisia. Soillakin osuus on 26 prosenttia, ja kotimainen soiden käyttö uhkaa lintuja. Esimerkiksi suokukon taantumisen syyt ovat pääosin talvehtimisalueilla.

Metsästys nousi nyt selvästi Suomen lintujen uhanalaisuuden tärkeäksi syyksi. Lintuja ammutaan sekä meillä että muutolla. Neljä uhanalaista lajia, jouhisorsa, heinätavi, punasotka ja tukkasotka, ovat meillä riistalajeja, mutta useimpien lajien metsästys tapahtuu muuttomatkan varrella tai talvehtimisalueella.

”Sotkat, jouhisorsa ja heinätavi olisi syytä rauhoittaa meillä”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Uusi uhanalainen nisäkäs on hilleri. Myös liito-orava säilyi vaarantuneena. Saimaannorppa päädyttiin sijoittamaan äärimmäisen uhanalaiseksi eli samaan luokkaan kuin Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN sen pari vuotta sitten sijoitti.

Sen sijaan itämerennorppa on saman tuoreen kansainvälisen arvoin mukaan vaarantunut ja Suomessa vain silmälläpidettävä. Kansainvälinen arviointi painotti ilmastonmuutoksen uhkaa.

Metsäjäniksen väheneminen on niin selvää, että siitä tuli nyt silmälläpidettävä laji. Maasuurpedoista karhu ja ilves luokiteltiin nyt vaarantuneiksi, kun ne vuonna 2000 eivät kuuluneet varsinaisiin uhanalaisiin. ”Tämä ei sovi yhteen lisääntyneen metsästyksen kanssa”, sanoo Veistola.

Sudesta tuli erittäin uhanalainen ja ahmasta äärimmäisen uhanalainen.

Suokasvit ovat uhanalaistuneet viimeisimmällä kymmenvuotiskaudella. Monille hyönteisillekin tärkeä ketojen kaunistus kissankäpälä jouduttiin luokittelemaan silmälläpidettäväksi. Uuden uhanalaiskatsauksen mukaan myös perinneympäristön rikas kovakuoriaislajisto on edelleen yhtä vaarantunut kuin kymmenen vuotta sitten.

Monimuotoisuuden köyhtymisen piti pysähtyä vuoteen 2010 mennessä. Uusi katsaus osoittaa, ettei näin ole.

”Suomi joutuu kantamaan vastuun lajistonsa heikosta tilanteesta ja raportoimaan sen kansainvälisesti”, Veistola sanoo.

”Lajiston suojeluun on satsattava vihdoinkin tosissaan. On käsittämätöntä, että esimerkiksi Metsähallituksen luonnonsuojelurahoitusta ajetaan nyt alas.”

 

Näiden lajien tilanne heikkeni:

• kymmenet lintulajit, kuten suokukko ja jouhisorsa
• Useimmat maasuurpedot: karhi, ilves ja ahma
• Saimaannorppa ja  hilleri
• Euroopanmajava nyt uhanalaiseksi

Näiden lajien tilanne helpottui:

• Muuttohaukka ja ampuhaukka
• Valkoselkätikka ja pikkutikka
• Harmaahylje
• Tikankontti
• Taponlehti

 

teksti Antti Halkka