Karhu pois Ruotsin punaisesta kirjasta

SAARNI VAARASSA. Ruotsin saarnikanta on uhattuna sienitaudin takia. Suomesta tauti varmistui 2007, ja se on jo ehtinyt vaurioittaa monia merkittäviä saarnilehtoja. kuva Esa Pienmunne/Kuvaliiteri

Ruotsin uusi uhanalaisarviointi valmistui huhtikuussa. Suurpetojen tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Karhu tassutteli nyt ulos punaisen kirjan uhanalaisluokista; sen kanta on kasvanut.

Uhanalaisia ovat yhä susi ja ahma, mutta niiden luokitus on viiden vuoden takaista lievempi. Ilves säilyy Ruotsissa silmälläpidettävänä eli lähes uhanalaisena.

Suurin uutinen on Ruotsissa melko yleisten jalojen lehtipuiden, saarnen ja jalavan, arviointi vaarantuneiksi. Syynä ovat sienitaudit, joille puut eivät ole kehittäneet vastustuskykyä.

Linnuista allin talvikanta Itämerellä määriteltiin nyt erittäin uhanalaiseksi, koska se on parissakymmenessä vuodessa vähentynyt jopa 70 prosenttia.

Haahka ja tervapääsky päätyivät kannan vähenemisen takia silmälläpidettäviksi lajeiksi. Merilinnuista uhanalaisia ovat uudessa listassa muun muassa lapasotka, karikukko, pikkutiira, hietatiira ja räyskä. Harjalintu jouduttiin toteamaan Ruotsissa sukupuuttoon kuolleeksi.

Kaloista herättää huomiota turskan uhanalaisuus ja mateen päätyminen silmälläpidettäväksi. Made on vähentynyt nopeasti eteläisessä Ruotsissa. Arvio pitää yhtenä todennäköisenä syynä vesistöjen lämpenemistä, sillä made viihtyy viileissä vesissä.

Suomen uhanalaisarviointi julkaistaan tämän vuoden lopulla. Suomen Luonnon saamien tietojen mukaan Suomessakin jalavat säilyvät todennäköisesti uhanalaisina, mutta saarni päätynee vain alueellisesti uhanalaiseksi. Toisaalta saarnilehdot on jo määritelty uhanalaisiksi.

TURVASSA? Karhu pääsi pois Ruotsin punaisesta kirjasta. Myös Suomessa kanta on kasvanut. kuva Reijo Wallin/Kuvaliiteri

”Jos saarnen sienitauti seuraa samaa kehitystä kuin Baltiassa ja Ruotsissa, tiedossa on pahaa jälkeä”, sanoo metsäpatologian professori Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitokselta.

”Pahoin vahingoittuneita saarnia on jo laajalla alueella. Koko biotooppi on vaarassa kadota. Olen turhaan yrittänyt saada eri säätiöiltä rahoitusta, jolla tutkittaisiin saarnissa mahdollisesti esiintyvää vastustuskykyä.”

Suurpedoista ilveksen tilanne on selvästi parantunut Suomessa, samoin karhun. Sudella ja ahmalla menee heikosti. Haahkan uhanalaisuudesta on keskusteltu myös Suomessa.

Antti Halkka