Suomen luonnon parhaat matkailukohteet

saimaa
Saimaalle. Linnansaaren kansallispuistoon voi tutustua myös melomalla.
Hankoniemi Högholmen

Merensaaristo ja maankohoamisrannikko ovat erikoisuuksiamme. Itämeren kalliosaarten rikkaus on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin; etelämpänä Itämerellä rannikko on enimmäkseen saareton.

Hankoniemeltä suosituksemme on Högholmenin hiekkasärkällä mantereessa kiinni oleva kalliosaari. Hangossa voi myös ihailla hiekkarantoja tai suunnata vesibussilla katsomaan Unescon ehdottamaa Hauensuolen maailmanperintökohdetta tai vielä pitemmälle Bengtskärin majakalle.

 

Kökar

Ahvenanmaa on 6000-saarinen saaristoluonnon monimuotoisuuskohde. Sen kallioiseen saaristoon saa tuntumaa yhteysaluksista, jotka vievät pääsaarelta esimerkiksi Kumlingeen ja Kökariin.

Kökarista järjestetään kesäisin veneretkiä Källskärin saareen. Siellä on nähtävillä upeita kalliomuotoja, jotka kruunaa kuuluisa kivipilari Källskärs-kannan. Saarella vietti pitkään kesiään eräs kreivi, joka jätti saareen puutarhan ja muutkin omat jälkensä.

Kökariin pääsee lautalla sekä Ahvenanmaalta että Kökarin Galtbystä. Autopaikkoja näillä pienillä lautoilla on varsinkin kesällä rajoitetusti.

 

Ruissalo

Jalojen lehtipuiden lehtometsistä saa käsityksen esimerkiksi Turun Ruissalossa tai Uudenmaan Lohjan Karkalissa. Ahvenanmaalla Ramsholmenin ja Nåtön rehevät lehtoniityt eli lehdesniityt ovat tutustumisen arvoisia, tarjolla heti Maarianhaminan ulkopuolella. Karhunlaukka saa Ramsholmenin tuoksumaan, ja Nåtön luontopolku tarjoaa kasviyllätyksen toisensa perään.

 

Pyhä-Häkki

Metsäluontoon tutustujalle varma suositus on Pyhä-Häkki, pieni keskisuomalainen kansallispuisto monisatavuotisine ikihonkineen. Puiston läpi kulkee Saarijärvi–Viitasaari-maantie.

Eteläisessä Suomessa tutustumisen arvoisia metsäkohteita ovat myös esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto (Uusimaa) ja Repoveden kansallispuisto (Kymenlaakso).

Pyhä-Häkin kansallispuisto esittelee keskisuomalaista aarniometsää. Sopiva kohde Jyväskylän pohjoispuolella matkaaville. Puistoon on viitoitus nelostieltä Konginkankaan eteläpuolella. Sisällä puistossa Iso-Kotajärven rannalla on nuotiopaikka.

 

Merenkurkku, Hailuoto ja Liminganlahti

Maankohoamisrannikkoa edustaa koko Pohjanlahti. Merenkurkun alue on osin tämän ilmiön perusteella valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. Täällä vallitsevat matalat moreenisaaret. Matala on myös Perämeren suurin saari, Hailuoto.

 

Merenkurkku on laaja alue, josta on parhaiten tietoja osoitteessa www.kvarken.fi
Liminganlahdella on omat sivut osoitteessa www.liminganlahti.fi
Hailuotoon pääsee autolautalle. Voi olla kiire käydä Hailuodossa, kun se on yhä aito saari, sillä siltahanke on pitkällä. Nyt saareen liikennöi lautta: www.hailuoto.fi

Puijo

Kuopion tienoilla liikkuessa on hyvä käydä Puijolla, jonka näkötorni on maankuulu. Puijolla on sekä lehtometsiä että vanhaa havumetsää. Jälkimmäisiä uhkaavat valitettavasti hakkuut, vaikka lajisto on arvokas: siihen kuuluvat pohjantikka, viirupöllö ja pikkusieppo. Näkötorniin pääsy maksullinen.

 

Linnansaaren kansallispuisto

Missä on Saimaa ihanimmillaan?  Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot esittelevät Saimaan eri puolia; Linnansaari on lehtevä, Kolovesi kivisen erämainen. Linnansaaren pääsee vain vesitse; säännöllisiä risteilyjä järjestetään Porosalmelta Lomakylä Järvisydämestä. Kolovedellä Nahkiassalon luontopolulle pääset veneettäkin.

 

Siikalahden lintukosteikko

Siikalahden lintulahti Parikkalassa on vaikuttava etenkin alkukesällä, kun yölaulajat ovat äänessä. Tätä Simpelejärven lahtea pidetään maan parhaana lintujärvenä. Keskikesällä Siikalahti on kuuluisa sudenkorennoistaan.

 

Patvinsuon kansallispuisto

Pohjois-Karjalan Patvinsuo on Etelä-Suomen suurin kansallispuisto, suo- ja metsäluonnon vahva näyteikkuna. Suolla on hyvät pitkospuureitit.

 

Oulangan kansallispuisto

Oulanka on kansallispuistoistamme monipuolisin koskineen, jyrkkine jokilaaksoineen ja eteläisine ja pohjoisine kasveineen.

 

Iijoki

Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen vapaat osat näkee hyvin esimerkiksi Kipinänkosken sillalta, joka on myös suosittu kala- ja koskenlaskupaikka. Perämereen lähellä Kemiä laskeva Simojoki on toinen Suomen Itämeren lohijoista; joen rantoja seuraa tie molemmin puolin.

Yksi tapa tutustua Iijokeen on osallistua Iijokisoutuun joka järjestetään heinäkuun alussa, ilmoittautuminen kesäkuussa.

 

Viiankiaapa ja Sokanaapa

Jos ei ole nähnyt aapasuota, ei ole nähnyt suo-Suomea komeimmillaan. Isot aapasuot ovat upeimmillaan esimerkiksi Sodankylän ympäristössä.

Helppoja aapasuokohteita ovat esimerkiksi Sokanaapa ja Viiankiaapa. Aapasuot ovat kuuluisia äänekkäitten kahlaajalintujen suosimina pesäpaikkoina.

Kosteikoissa elää paljon pikkueläimiä, joita linnut syövät. Sokanaavan lintutornille johtava polku on pitkostettu, joten se soveltuu myös pyörätuolilla kuljettavaksi.

Viiankiaapa:

Sokanaapa:

 

Pallastunturi

Pallastunturi on nykyisin osa Ylläs–Pallaksen kansallispuistoa. Vielä on mahdollisuus nähdä vanha hotelli Pallas, jonka tilalle rakennetaan ”laajennuksena” nelinkertainen rakennus.


Pieran Marin jänkä

Palsasuot jääsydämisine palsoineen ovat Tunturi-Lapin erikoisuus. Piran marein jänkä sijaitsee Petsikon eteläpuolella Utsjoelle johtavan tien länsipuolella. Pieran Marin jänkä on yksi helpoiten saavutettavista palsasoista.

Etäisyyttä tielle vain teilun kilometrin verran. Karttaan merkattu palsasuo, ks. Kansalaisen karttapaikka (perumämmärinjänkä)

 

Käsivarsi

Suurtuntureihin saa tuntumaa Saanalla tai Mallan luonnonpuistossa. Täältä on enää henkäys Jäämerelle.

Saanan Luonnon ystävillä on oma sivunsa
Omat työkalut