Riekkosuon kohtalo ratkeaa

Uhattu aapasuo. Virtain Pahkanevalla on arvokas linnusto, mutta se ei ole estänyt turpeenkaivun suunnittelua. Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton asiantuntijat tutustuivat suohon elokuussa. Kuva Sini Eräjää.

Suomen jäljellä olevien luonnonsoiden tulevaisuudesta kiistellään suo- ja turvemaiden strategiaryhmässä. Sen mietintö valmistuu tässä tai ensi kuussa.

Luonnonsuojelijat ja soiden tehokäyttäjät ovat vastakkain. Nyt soita uhkaa turpeen jyrsiminen, suometsätalous ja raivaaminen pelloiksi.

Turpeenkaivu uhkaa viimeisiä ojituksilta säästyneitä suuria luonnonsoita, koska niihin voi perustaa suuren kaivannaisalueen.

Turpeenottoon on päätymässä esimerkiksi Virtain Pahkaneva, joka on riekon viimeisiä tukikohtia eteläisessä Suomessa. Luonnonsuojelijat toivovat nyt suostrategiasta turpeenoton pysäyttäjää niin Pahkanevalla kuin muuallakin.

”Odotan työryhmän tunnustavan Suomen soiden merkityksen”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo.

Liitto haluaa turveväen kokonaan pois luonnonsoilta. Ojitettuakin suota Suomessa riittäisi. Ongelmana on turpeenkaivun suuri määrä ja haluttomuus rajoittaa se jo ojitetuille soille.

Jos käyttö säilyy nykyisellään, uutta suota tarvitaan kaivoksiksi vuoteen 2020 mennessä peräti 68 000 hehtaaria.

”Tämä määrä on mahdoton sovittaa yhteen Suomen ilmastotavoitteen kanssa. Myös vesien- ja luonnonsuojelun kanssa nykykäytön taso on erittäin ongelmallinen”, sanoo Sulkava. ”Suomen suoluonto ei kestä nykyistä 25 terawattitunnin käyttöä vuodessa.”

”Ruotsissa turvetta käytetään neljä terawattituntia vuodessa. Siellä kaukolämpöä tuotetaan turpeen sijaan puulla.”

Siihen, korvataanko turvetta puulla, vaikuttaa verotus. Se uudistuu 2011.

”Turve saa nyt veron koska muillakin [fossiilisilla] polttoaineilla on”, sanoo valtiovarainministeri Jyrki Kataisen valtiosihteeri Velipekka Nummikoski.

Ministeriön ehdottama jo sinällään pieni vero kuitenkin putosi budjettiriihessä toistaiseksi puoleen.

Arvosoita kartoitetaan

Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat kartoittaneet soita tulevia suojelutoimia varten eri puolilla Suomea, muun muassa Maanselällä.

”Siellä on säilynyt arvokkaita suoalueita poikkeuksellisen paljon. Näillä alueilla on merkitystä myös pienvesien, korpimetsien sekä vanhojen metsien suojelulle”, kertoo Maanselän kartoitustöitä johtava Keijo Savola.

Myös valtion ja metsäyhtiöiden mailla on Savolan mukaan yllättävästi arvosoita.

”Tyrmistyksekseni esimerkiksi Pyhännällä aikaisemmin Metsähallituksen luontokohteiksi merkittyjä soita on vuokrattu Vapolle.”

Antti Halkka