Uusimmassa lehdessä
Karhuja kaadettiin ennätysmäärä
Huono marjasato ajoi nälkäisiä kontioita pihoille etenkin Pohjois-Karjalassa. Karhuja metsästettiin tänä syksynä yli 200. Se on enemmän kuin tutkijat suosittelivat. Lisäksi huono marjasato vaikeutti kontioiden valmistautumista talvilepoon. Kaikki eivät ehkä selviä talvesta.
- Kuva: Kari Kemppainen
Karhunkaatokausi alkaa olla ohi. Kontioita pyydettiin enemmän kuin koskaan ennen, yli 200.
Riistanhoitopiireillä on tämän kuun loppuun asti aikaa kaataa 198 karhua. Se on 68 enemmän kuin viime vuonna ja peräti 114 enemmän kuin toissa vuonna. Kaikki luvat tullevat käytetyiksi, sillä karhuja on liikkunut erityisen vilkkaasti ihmisasutuksen lähellä.
Asutusten liepeillä liikuskelevia karhuja on tapettu myös poliisin myöntämillä luvilla. Jos ja kun riistanhoitopiirin kiintiö on tullut täyteen, poliisin luvalla kaadetut yksilöt tulevat ennalta sovitun määrän päälle.
Ilmoituksia asutusten liepeillä liikkuvista karhuista tehtiin ylivoimaisesti eniten Pohjois-Karjalassa, elo–syyskuussa 140.
”Niitä oli pihoilla kuudella paikkakunnalla ja 78 luvan kaatokiintiömme tuli täyteen ennen lokakuuta”, riistapäällikkö Juha Kuittinen Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä sanoo.
Pohjois-Karjalan lisäksi pihakarhuja on tapettu Ruokolahdella, Mikkelissä ja Loviisassa. Karhuja on poistettu pihoilta myös koirien ja karkotuspatruunoiden avulla. Auton alle on jäänyt kymmenkunta kontiota.
Tämänsyksyisiin ihmisen ja karhun välisiin yhteenottoihin on syynä metsämarjojen puute.
Marjasato oli Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Kauko Salon mukaan hyvä Kainuussa ja Etelä-Lapissa, heikompi Oulusta Nurmekseen kulkevan linjan eteläpuolella mutta Itä-Suomessa hyvin heikko.
”Karhujen hamuamat marjat kuten mustikat, puolukat ja variksenmarjat puuttuvat juuri sieltä, missä karhukanta on selkeästi tiheämpi kuin muualla Suomessa.”
Nälkä ajaa pihoihin
Kun ravinnosta on pulaa, karhut liikkuvat paljon, sillä ne koettavat kaikin voimin etsiä jotakin syötävää. Puutarhoihin karhuja houkuttelee syksyn sato: omenat, luumut, juurekset ja vihannekset.
”Karhut ovat pakkotilanteessa”, erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta toteaa. ”Jos ne eivät saa lisättyä rasvavarastojaan ennen talviunia, niin noutaja tulee ennen kevättä. Niiden on pakko löytää tietty määrä ravintoa.”
Normaalisti karhut marjastavat syyskesällä ahkerasti ja riipivät kitaansa 10–20 kiloa marjoja vuorokaudessa.
”Nuorilla karhuilla ei ole mahdollisuutta korvata marjoja esimerkiksi hirvenlihalla”, Kojola kertoo. ”Ne oppivat tappamaan hirven vasta kolmen neljän vuoden ikäisenä, mutta saavat silloinkin saalista vain satunnaisesti. Vasta satoja kiloja painava aikuinen pystyy kellistämään ison sorkkaeläimen.”
Syksyllä hirven kaataminen on myös vaikeampaa kuin keväällä, jolloin lumi auttaa saalistuksessa. ”Hirvet joutuvat helposti lumen vangiksi ja karhut pystyvät hyödyntämään tilanteen. Keväisin on lisäksi vasoja ja hirvet ovat myös heikommassa kunnossa kuin syksyisin.”
Kojolan mukaan lähes kaikki tänä vuonna pihoihin tulleet karhut ovat olleet nuoria.
”Ruotsissa on havaittu sama ilmiö. Noin kymmenen kilometrin säteellä asutuksesta liikkuvat karhut ovat 1–4-vuotiaita, hän sanoo. ”Sitä vanhemmat karhut taas välttelevät hyvinkin tarkasti tätä vyöhykettä.”
Tutkijan mukaan tilanne saattaa helpottua hirvenmetsästyksen myötä, kun maastoon jää hirvien suolia ja muuta teurasjätettä.
Marjat ovat elintärkeitä
Suomessa on reilut 1500 karhua, ja kanta on viime vuosina kasvanut. Kaatolupien määrä on kuitenkin noussut vielä jyrkemmin.
Jo ministeriön myöntämä kiintiö on parikymmentä karhua enemmän kuin mitä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arveli kannan kestävän.
”Karhujen määrä voi nyt vähentyä jonkin verran. Uskon kuitenkin, että kanta alkaa huveta vasta sen jälkeen, kun ylityksiä on useampana vuonna peräkkäin”, Kojola sanoo.
”Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on pienentää karhukantaa. Nyt onkin oiva tilaisuus nähdä, pieneneekö se tämänsuuruisella kiintiön ylityksellä.”
Ensimmäiset karhut ovat jo painelleet nukkumaan – monet niin heikosti varustautuneena, etteivät selviä talvesta.
”Karhukanta vähenee tällä tavalla luonnollisestikin”, Salo sanoo. ”Tässä nähdään, miten haavoittuvainen metsäekosysteemi on ja miten paljon marjat merkitsevät.”
Muutokset luonnossa lisäävät eläinten ja ihmisten välisiä konflikteja. Nyt kolahti metsän kuninkaaseen. Mitä seuraavaksi?
Juha Honkonen, Alice Karlsson
- Karhuja on Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin, yli 1500. Ne ovatkin levittäytyneet kohti länttä. Kartoissa punainen kuvastaa suurta ja vihreä pientä karhumäärää.
