Nagoyan kokous: Maille laajemmat oikeudet lajeihinsa

YK:n kymmenes biodiversiteettikokous Japanin Nagoyassa sai kahden viikon punnertamisen jälkeen aikaan sopimuksen, joka parantaa maiden oikeuksia luonnonvaraisiin lajeihinsa. Sopimus on merkittävä, koska se lisää teollisuusmaiden teknistä ja rahallista tukea maille, joissa luonnon monimuotoisuus on suurin.

Niin sanotun ABS-sopimuksen (Access and Benefit Sharing) puuttuminen on ollut kansainvälisen luonnonsuojelutyön esteenä vuodesta 1992.

ABS koskee sitä, miten eliöiden perinnöllisestä aineksesta ja aineenvaihduntatuotteista saatavia hyötyjä jaetaan. Kahvin tai banaanin hintaan sopimus ei vaikuta, mutta lääkkeiden hintaa se voi nostaa, kun lääketeollisuus alkaa maksaa kehittyville maille niiden alueelta löydetyn perinnöllisen aineksen käytöstä.

Suomalaiset jäänevät sopimuksessa enemmän maksajan kuin saajan asemaan. Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg pitää sopimusta kuitenkin myös Suomen etuna:

”Teollisuuden kannalta tämä merkitsee selvempiä pelisääntöjä: jos noudattaa ohjeita, kukaan ei voi tulla enää jälkikäteen vaatimaan rahaa tai patenttioikeuksia. Sopimuksen onnistumisessa on kysymys myös koko kansainvälisen ympäristöpolitiikan uskottavuudesta.”

ABS oli kiven takana, sillä niin sanotut megabiodiversiteetin maat (etunenässä Brasilia ja Intia) kieltäytyivät aluksi neuvottelemasta kokouksen pääkohdista ilman tietoa siitä, miten paljon rahaa teollisuusmaat olivat valmiita antamaan niiden käytännön toteuttamiseen. Teollisuusmaat taas valittivat julkisten budjettiensa leikkauksia.

Rahoitus jäi selvitettäväksi, kunnes rahantarpeet tunnetaan tarkemmin. Ylijohtaja Timo Tanninen ympäristöministeriöstä näki ABS-sopimuksen antavan kuitenkin toivoa Cancúnin ilmastoneuvotteluihin, koska se osoittaa, että YK:n kompasteleva päätösjärjestelmä voi päästä tuloksiin.

JOUNI TIKKANEN