Viitatiainen voi tulla lintulaudallesi

Erona hömötiaiseen viitatiaisen siivissä ei ole vaaleita juovia ja musta leukalappu on pienempi. Kuva Pirkka Aalto.

Kuuntele täällä: http://tarsiger.com/mp3/jawetus/Parpal2.mp3

(Äänittäjä Hannu Kivivuori, www.Tarsiger.com)

Nyt kannattaa tarkkailla ruokintapaikoilla hääriviä tiaisia. Ruokavieraaksi voi ilmestyä viitatiainen, joita Suomessa on tänä syksynä nähty ennätyksellisen paljon. Lintu on melko tavallinen tuttavuus jo Virossa mutta Suomessa satunnaisvieras. Suomenlahti on viitatiaisille ilmeisesti liian kova pala ylitettäväksi.

Ensimmäinen viitatiainen nähtiin 12. syyskuuta Joensuussa, ja sen jälkeen havaintoja saatiin nopeasti eri puolilta Suomea. Marraskuun alussa havaintoja oli jo 267, mutta osa niistä on samoista linnuista. Birdlifen Tiira-verkon havaintojen perusteella arvioin, että eri yksilöitä on ainakin reilut sata.

Eniten viitatiaisia on nähty Pohjois-Karjalassa. Onkin arveltu, että ne ovat tulleet itärajan takaa ehkä hömötiaisten matkassa. Hömötiaisten vaellus on voimakkain vuosikausiin.

Lokakuussa Lapin kaikkien aikojen ensimmäinen viitatiainen havaittiin Kemijärvellä ja vähän myöhemmin toinen lintu Posiolla. Sattui vielä niin onnekkaasti, että Kemijärven historiallinen viitatiainen ilmaantui 16.10. Lapin lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan Pirkka Aallon pihalle, missä se sai myös renkaan jalkaansa.

Viitatiainen muistuttaa hömötiaista, mutta sen selkä on ruskehtava
(hömötiaisella yleensä harmaa mutta joukossa on myös ruskehtavaselkäisiä yksilöitä), musta leukalappu on pienempi eikä siiven päällä ole vaaleita juovia.

Paras tuntomerkki on ääni, sähäkkä pitsä.

Kuuntele täällä: http://tarsiger.com/mp3/jawetus/Parpal2.mp3

äänittäjä Hannu Kivivuori, www.Tarsiger.com.

JORMA LAURILA