Uusimmassa lehdessä
Malminlouhinnassa tulossa ennätysvuosi
Suomeen avataan kaksi kaivosta, joissa on hulppeata paitsi koko myös ympäristövaikutukset.
Mikäli Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ehtivät toimintaan syksyyn mennessä, kuluvana vuonna louhitaan Suomessa enemmän malmia kuin koskaan ennen. Näin arvioi kaivosylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeinoministeriöstä.
”Ennätys on vuodelta 1984, jolloin malmia louhittiin 22 miljoonaa tonnia. Nyt näyttää, että sen yli mennään”, Suomela sanoo.
Viime vuonna malmia louhittiin 20,2 miljoonaa tonnia. Määrät kääntyivät selvään nousuun 2002. Sitä ennen kaivoksia pidettiin hiipuvana bisneksenä. Viime vuosina kuparin, kullan ja nikkelin maailmanmarkkinahinnat ovat olleet jyrkässä kasvussa.
”Talvivaara ja Suurikuusikko ovat Euroopan suurimpia lajissaan. Talvivaara on vieläpä maailman suurimpia nikkelikaivoksia.”
Yksittäisten kaivosvaltausten määrä on ministeriön tilastojen mukaan ollut laskussa kaksi viime vuotta: nyt (14.4.) voimassa olevia valtauksia on 1833. 2006 luku oli yli 2000.
Osasyynä valtausten määrän pienenemiseen lienee tiukentunut lupaprosessi.
”2006 kesällä nostimme tuntuvasti valtauksen hakijalle asetettuja vaatimuksia”, Suomela sanoo. Laki ei tuolloin muuttunut, vaan henkilövaihdosten myötä vanhaa lakia alettiin tulkita ympäristölle ja kansalaisille myönteisemmin.
”Kehitystä on tapahtunut. Työ- ja elinkeinoministeriössä on alettu valtauksia myönnettäessä lukea muitakin lakeja kuin kaivoslakia”, kuvailee luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.
”Kansalaisten ääntä ministeriö on viime aikojen valtaustapauksissa kuunnellut jopa enemmän kuin sen olisi kaivoslain mukaan tarvinnut.”
Vanhan kaivoslain tilalle valmistellaan uutta.
”Osin siinä kirjataan jo 2006 lähtien vallalla olleita käytäntöjä paperille”, Suomela sanoo.
”Uudesta laista on tulossa moderni. Luonnonsuojelulakiin viitataan aiempaa enemmän, luonto tulee hyötymään. Kansalaisten tiedonsaanti, osallistuminen päätöksentekoon sekä muutoksenhakuoikeus menevät myös parempaan suuntaan”, Tapani Veistola ounastelee.
”Nyt kyseessä on kuitenkin vasta luonnosvaihe”, Veistola korostaa. ”Varsinainen lakiesitys valmistunee aikaisintaan kesällä.”
Uusien kaivosten vaikutukset ympäristölle ovat valtavia. Esimerkiksi Talvivaaran 450 metrin syvyisestä avonikkelikaivoksesta tullaan louhimaan 24 vuoden aikana 300 miljoonan malmitonnin ohella 600 miljoonaa tonnia sivukiveä, joka läjitetään kymmenien metrien korkuisiksi, hehtaarien laajuisiksi kasoiksi kaivoksen ympärille.
Kaivos nielee vettä läheisistä järvistä yli tuhannen litran sekuntivauhtia.
Teksti: Juha Kauppinen
