Myöhäinen talvi sekoittaa luonnon

- Näsiä kukki Porissa joulukuussa 2007.
Kuu kiurusta kesään, västäräkistä vähäsen. Jos vanha sananlasku pitää
paikkansa, nyt pitäisi jo olla kesä. Kiuru nähtiin Lounais-Suomessa
tammikuun alussa, västäräkki taas muutama viikko myöhemmin Pirkanmaan
Pälkäneellä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu oli koko maassa 4–6 astetta
tavanomaista lämpimämpi. Viime vuosikymmeninä vain vuoden 1989 tammikuu
on ollut nyt päättynyttä tammikuuta leudompi maan etelä- ja keskiosassa.
Luonto on ollut myöhäisestä talvesta kummissaan. Tammi–helmikuussa
nähtiin myös punarintoja, töyhtöhyyppiä, merihanhia ja niittykirvisiä.
Karhut ovat heräilleet talviuniltaan ja maakiitäjäiset kuoriutuneet
munistaan. Lisäksi maasta on pistänyt esiin tulppaaneita ja
suppilovahveroita. Leppä on kukkinut.
Talvet ovat yhä leudompia myös jatkossa. Ilmastomallien antamien
ennusteiden mukaan sadan vuoden kuluessa Lapin lumipeiteaika voi
lyhentyä parilla kuukaudella, ja Etelä-Suomeen saattaa jäädä lumista
aikaa vain runsaan kuukauden verran vuodessa.
150 viime vuoden aikana talvet lämpenivät noin asteen, ja vuosina 1991–2000 ne olivat kolme astetta lämpimämmät kuin 1961–1970.
Ilmastonmuutoksen myötä myös lumen laatu muuttuu. Jos ilmastomallien
ennusteet toteutuvat, lumi on tulevaisuudessa tiheämpää,
suurikiteisempää ja lähempänä sulamislämpötilaa keskitalvellakin. Yhä
suurempi osa lumesta on märkää ja jäistä.
Lumen laadusta ja määrästä ovat erityisen riippuvaisia porot.
Enontekiöllä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin lumipeitteen laadun
olevan tärkein tekijä porojen vasomistulokselle.
Talven suojasäät ja lumen jääkuori ovat ongelmallisia myös monille
kanalinnuille. Lumikieppi tarjoaa suojaa kylmältä ja pedoilta, mutta
siinä yöpymiseen tarvitaan pehmeää, hengittävää pakkaslunta. Jos lumen
määrä ja laatu muuttuvat, kieppi ei enää toimi yhtä hyvin.
Suojasäät saattavat pilata myös varpuspöllön varastoimat lihat ja
kuukkelin talvivarastot. Pohjoisamerikkalaisen harmaakuukkelin on jo
havaittu kärsivän lämpimistä syksyistä, joiden aikana sen ruokavarastot
mädäntyvät.
Lumen alla monet varvut ja talvivihreät ruohovartiset kasvit pystyvät
yhteyttämään talvellakin. Ilman lumen suojaa ne altistuvat pureville
tuulille, pakkaselle ja kuivuudelle sekä keväällä voimakkaalle
auringonvalolle, joka häiritsee yhteyttämistä. Suuret
lämpötilavaihtelut sekä jäätymisen ja sulamisen vuorottelu lisäävät
pakkasvaurioiden riskiä.

