Uusimmassa lehdessä
Ilmastopoliittisia innovaatioita vaativan Hartwell-kannanoton taustalla yhdysvaltalainen lobbausjärjestö
Tänään julkaistiin ns. Hartwell-ilmastokannanotto. Sen taustalla on yhdysvaltalainen lobbausjärjestö, joka käy Yhdysvalloissa kamppailua päästöjen rajoittamista vastaan, maalitauluna on muun muassa presidentti Barack Obaman ilmastopolitiikka.
- JFE Steel -yhtiön tehtaita Japanissa. Yksi ilmastokannanoton tekijöistä on JFE Steel -yhtiön palveluksessa. Kannanoton laatimista rahoitti Japanin terästeollisuus.
11.5.2010. Muun muassa Yle-uutiset kuvailee kannanottoa sanomalla, että "London School of Economicsin ja Oxfordin yliopiston julkistama Hartwellin ilmastokannanotto peräänkuuluttaa innovatiivisia ilmastopoliittisia ratkaisuja", joissa luovuttaisiin päästörajoituksista. Uutisten mukaan "kansainvälinen tutkijaryhmä" arvostelee rajusti nykyistä ilmastopolitiikkaa.
Suomen Luonto selvitti kannanoton taustat.
Kannanoton on allekirjoittanut 14 henkilöä, joista yksi on Helsingin yliopiston ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola.
Allekirjoittajien taustojen perusteella kannanotto vaikuttaa vahvasti yhdysvaltalaisen Breakthrough-instituutin (BTI) junailemalta.
Tutkijoiksi mainituista henkilöistä kaksi on tällä hetkellä BTI:n palveluksessa, toinen presidenttinä (Michael Shellenberger), toinen puheenjohtajana (Ted Nordhaus). Heidän ammattinaan on lähinnä poliittinen lobbaus.
Lisäksi neljällä henkilöllä on suora yhteys BTI:een: Chistopher Green, Frank Laird, Roger Pielke Jnr ja Daniel Sarewitz ovat sen harvalukuista asiantuntijajoukkoa (titteli Senior Fellow).
Instituutti käy Yhdysvalloissa kamppailua päästöjen rajoittamista vastaan, maalitauluna on muun muassa presidentti Barack Obaman ilmastopolitiikka.
Päästöjen rajoittamisen sijaan instituutti on tarjonnut varsin epämääräistä ratkaisua teknologian kehityksen kautta – samoin kuin nyt julkaistussa Hartwellin asiakirjassa.
Instituutin rahoituspohja on epäselvä. Sen kirjoituksissa vastustetaan johdonmukaisesti ympäristöliikettä ja maalataan siitä värikästä viholliskuvaa.
Neljästätoista tutkijasta siis osa ei ole tutkijoita (esimerkiksi London School of Economics ei kutsukaan heitä tiedotteessaan tutkijoiksi vaan tekijöiksi, ”author”) ja yhteensä kuusi on ympäristöliikettä ja päästösopimuksia vastustavan instituutin ydinjoukkoa.
Neljästätoista allekirjoittajasta lisäksi ainakin Gwyn Prins (LSE), Steve Rayner (Oxfordin yliopiston ainoa edustaja) ja Isabel Galiana esiintyvät instituutin sivuilla aiemmissa yhteyksissä.
Allekirjoittajista Hiroyuki Tezuka on vieläpä JFE Steel -yhtiön (japanilainen teräsyhtiö) palveluksessa.
Japanin rauta- ja terästeollisuus onkin Hartwellin vetoomuksen päärahoittaja yhdessä Japanin autoteollisuuden kanssa. Muiden rahoittajien joukossa mainitaan Nathan Cummings -säätiö, joka on myös Breakthrough-instituutin päärahoittaja.
Se, mitä uutisissa kutsutaan "London School of Economicsin ja Oxfordin yliopiston julkaisemaksi niin sanotuksi Hartwellin kannanotoksi" onkin siis vahvasti Breakthrough-instituutin työtä. ”Kansainvälinen tutkijaryhmä” ei olekaan joukko riippumattomia tutkijoita vaan puolet heistä on tavalla tai toisella sidoksissa päästörajoituksia ja ympäristöliikettä USA:ssa vastustavaan instituuttiin tai edustaa rahoittajaa, terästeollisuutta.
Antti Halkka
toimittaja
Korjaus 12.5.2010, klo 9.55: Isabel Galiana ei ole ollut BTI:n palveluksessa kuten artikkelin alkuperäisessä versiossa sanottiin.
