Metsästäjäliiton puheenjohtaja Kontro susijupakasta: ”Ministeriöllä on oikeus mielipiteeseensä”

31.3.2010. Suomen Metsästäjäliitto (SML) tiedotti äskettäin, että Suomessa on jopa 360 sutta, siis selvästi enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) virallinen luku, joka on 150-160 eläintä.

Metsästäjäliitto ei ole saanut arviolleen tukea. Lakisääteinen metsästysorganisaatio Metsästäjäin keskusjärjestö (MKJ) sekä myös maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ovat ilmoittaneet, että luottavat mieluummin Rktl:n arvioon susien määrästä.

Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro, miten kommentoitte sitä, että MMM ja MKJ ovat sanoutuneet irti arviostanne?

”En ole nähnyt, että he olisivat irtisanoutuneet. Heillä on ollut erilaisia käsityksiä.”

Ministeriö ja MKJ seisovat Rktl:n arvion takana, eivät Metsästäjäliiton.

”Missä yhteydessä ministeriö on tästä (SML:n arviosta) irtisanoutunut? En ole nähnyt, eikä meille ole tullut tällaista reaktiota (ministeriöstä).”

Teillä on siis se käsitys, että ministeriö luottaa teidän arvioonne?

”Emme ole keskustelleet siitä heidän kanssaan lainkaan. En tiedä, mikä heidän käsityksensä on.”

Ministeriön käsitys tulee esille Yleisradion Radio Kainuun verkkosivuilla. Siellä otsikoidaan näin: ”Maa- ja metsätalousministeriö ei luota Metsästäjäliiton ilmoittamaan susilukuarvioon”.

”Kuka siellä on käyttänyt ministerin ääntä?”, Kontro kysyy.

Yle on haastatellut ministeriön neuvottelevaa virkamiestä Sami Niemeä.

”Tietysti ministeriöllä on oikeus mielipiteeseensä. Mutta tässä on nyt ilmeisesti kyse henkilön omissa nimissään lausumista käsityksistä.”

Eli neuvotteleva virkamies Niemi ei ole riittävän korkeassa asemassa lausumaan ministeriön kantaa asiasta?

”En ole hänen kanssaan keskustellut. En halua kommentoida tätä enempää.”

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari edustaa usein ministeriön ääntä, kun puhutaan susien kaatoluvista ja susikannan koosta.

Ylitarkastaja Laanikari, miten ministeriö suhtautuu Metsästäjäliiton korkeaan arvioon susien määrästä?

”Meidän työmme perustuu Rktl:n arvioihin. Aina”, Laanikari vastaa.

Mutta voiko Rktl:n nyt enää luottaa, kun 150 000 metsästäjää edustava liitto sanoo, että susia on paljon enemmän?

”Me luotamme Rktl:n.”

Metsästäjäliiton lausunto ei siis vaikuta teihin?

”Ei.”

Onko teillä mielipidettä Metsästäjäliiton arviosta, kuulostaako se luotettavalta?

”No ei meillä muuta mielipidettä ole kuin se, että jos Metsästäjäliitolla on tiedossaan laumoja, jotka eivät ole Rktl:n tiedossa, niin olisi suotavaa, että liitto toisi ne tietoon.”

”Tässä kun on useamman vuoden valmistellut näitä asioita niin kaikenlaistahan sitä aina tulee. Esitetään eri näköisiä arvioita, jotka eivät välttämättä perustu tieteelliseen tutkimukseen”, Laanikari muotoilee.

Mutta Metsästäjäliiton arviolla on yhteiskunnallisessa keskustelussa kuitenkin merkityksensä.

”No sillä voi olla jonkun silmissä iso merkitys, mutta kuten aikaisemmin jo totesin, heidän arvionsa ei vaikuta mitenkään siihen, miten me susikantaa arvioimme ja viestimme siitä ulospäin.”

***

Lauri Kontro, kuka Metsästäjäliiton laskelman on tehnyt?

”Meidän piirijärjestömme. Jokainen omalta alueeltaan.”

Mutta kuka on vastuussa menetelmästä, jolla sudet on laskettu yhteen?

”Minulta voi kysyä, olen puheenjohtaja.”

Kysyttävää riittääkin.

Rktl:n suurpetovastaava Ilpo Kojola sanoo Suomen Luonnon haastattelussa, että Metsästäjäliitto laskee samoja susilaumoja useaan kertaan ja heidän arvionsa on siksi niin korkea. Esimerkiksi Kojola nostaa Kuhmon ja Sotkamon rajalla elelevän viiden suden lauman, joka on Metsästäjäliiton laskelmissa laskettu kahteen kertaan, molempien kuntien puolelta.

Puheenjohtaja Kontro, mitä mieltä olette syytöksestä?

”Yksi susilauma ei muuta tätä laskelma sinne eikä tänne”, Kontro vastaa.

Kojola huomauttaa, että tapauksia on  paljon. 

”Tiedämme varmuudella, että Kainuussa elää juuri nyt kolme laumaa, joiden vahvuudet ovat viisi, viisi ja neljä. Siis yhteensä 14 sutta”, Kojola sanoo.

”Metsästäjäliiton arvioissa näistä laumoista yksi on laskettu kolmeen kertaan, kaksi laumaa kahteen kertaan. Näin saadaan tulokseksi, että Kainuussa muka eläisi seitsemän susilaumaa ja niissä kaikkiaan 40 sutta. Nämä luvut eivät kerta kaikkiaan pidä paikkaansa”, Kojola toteaa.

Rktl on Kojolan johdolla tutkinut Kainuun susia yli kymmenen vuotta. Ensimmäiset sudet pannoitettiin 1998.

Kontron mukaan päällekkäisyyksiä ei ole, vaan ne on poistettu. Hän korostaa arvostavansa Rktl:a.

”Heidän ammattitaidosta ja osaamisestaan meillä on erinomainen käsitys. Me emme ole Rktl:a edes maininneet muuta kuin viitanneet heidän esille tuomaan minimilaskelmaan”, Kontro sanoo.

”He noudattavat tietysti varovaisuusperiaatetta äärimmäisyyteen asti, niin kuin tieteessä tapana on”, Kontro kuittaa.

Mutta Rktl:n mukaan heidän arvionsa ei ole minimilaskelma, vaan arvio susien todellisesta määrästä.

”No olen keskustellut heidän kanssaan siitä riittävän monta kertaa. He tekevät tällaisen minimilaskelman”, Kontro sanoo.

”Ei se ole minimilaskelma”, Kojola sanoo.

”Rktl:n arvio on susien todennäköisin kanta”, vahvistaa ministeriön ylitarkastaja  Laanikari.

***

Rktl:n arvio perustuu heidän omiin tutkimuksiinsa sekä petoyhdysmiesten tietoihin, joita tulee tasaisena virtana Rktl:n suurpetojärjestelmä Tassuun.

”Ne ovat hyvin ajantasaista tietoa. Petoyhdysmiehiä on 1600, joista noin 1200 tuottaa Tassuun materiaalia. Nämä ovat pohjana virallista arviota laadittaessa”, Kojola sanoo.

Hän pitää Metsästäjäliiton susiarviota selvästi yliampuvana ja mahdollisesti haitallisena sen psykologisen vaikutuksen vuoksi.

”Pahimmillaan käy niin, että salametsästys kasvaa entisestään, kun metsästäjät ajattelevat, että nyt susia on joka paikka täynnä.”

”Susien määrä on vähentynyt. Metsästäjäliitto ei tätä asiaa saa millään muutettua muuksi”, Kojola sanoo.

Juha Kauppinen
toimittaja