Suomen Luonto 5/2018

Lajikoulu: Lennä, lennä leppäpirkko

Tervetuloa pirkkokouluun! Ja sitten nimenhuuto: ahopirkko, halmepirkko, kanervapirkko, lehtopirkko, pallopirkko, rusopirkko, ruutupirkko, seulapirkko... » Lue lisää
Linturetkellä
Linturetkellä: Viisi vikkelää tiiraa

Viisi tiiralajia toivottaa Suomen Luonnon lukijoille kaunista juhannusta. Samalla ne toivovat myös pesimärauhaa luodoilleen ja rannoilleen.

UutisetVinkit
Turvallista juhannusta!

Suomen Luonto toivottaa kaikille rentouttavaa juhannusta!

Vuodenajat
Pohjoisen kasvit ja eläimet kukoistavat yöttömässä yössä

Valo on luonnon toiminnan edellytys, joten kasvit tekevät kaikkensa saadakseen siitä mahdollisimman paljon itselleen. Myös eläimet hyötyvät monin tavoin jatkuvasta valosta.

Uutiset
Synteettinen luonnonsuojelu tulee – oletko valmis?

Tutkija Antoinette J. Piaggio ja professori Gernot Segelbacher avaavat geeniteknologian mahdollisia sovelluksia lajien suojelussa. Vaikeita kysymyksiä on yhä pohdittavana.

Uutiset
Helteinen kevät on kirittänyt lintujen pesintää

Lintujen poikasaika on kiireisimmillään, ja hyvien säiden ansiosta poikueet ovat isoja. Yksinäisiin poikasiin voi törmätä maastossa ja kaupungilla, mutta todennäköisesti niillä ei ole mitään hätää.

Vinkit
Kesän kynnyksellä – kesäpiennarsieni

Kesäpiennarsienen voi löytää alkukesällä esimerkiksi puutarhoista tai metsänreunoista. Sieni on syötävä, eikä sillä ole myrkyllisiä näköislajeja.

Viikon laji
Viikon laji: Siloneula

Siloneula on omituinen kala. Se huojuu pystyasennossa levään kiinnittyneenä ja sen koiras ”synnyttää”.

Linturetkellä
Linturetkellä: Kuovin huuto niityltä

Kuovin tunnistettava huuto kertoo keväästä. Siitä kumpuaakin sanonta: "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle."

Vinkit
Metsätähdet loistavat luonnonkukkien päivänä

Tänään metsätähteä voi ihailla Suomen kasviharrastajien kanssa: luonnonkukkien päivänä vapaaehtoiset järjestävät kymmeniä opastettuja luontoretkiä ympäri maan.

Kolumnit
Aitoa maailmantuskaa

Mihin ihmiskunnan toiminta maapallollamme johtaa? Jos monimuotoinen elämä jatkaa tuhoutumistaan, se on ihmiskunnankin loppu. Vai pitäisikö jaksaa uskoa, että ihmisellä riittää älyä estää katastrofi?

Uutiset
Thomas Kastnerin mukaan ihminen on karsinut maapallon kasvillisuuden biomassan puoleen siitä, mitä se voisi olla ilman meitä

Suomen metsien hiilisisällöstä puuttuu itävaltalaistutkijan mukaan kolmannes. Maailmalla metsien määrän ja nykymetsien keskimäärin sisältämän hiilen määrän nostaminen kohti luonnonmukaisempaa tilaa on luonteva osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Linturetkellä
Linturetkellä: Haikara tulee, tulee kolmekin!

Haikarat tulevat, siis kolmekin eri lajia: kattohaikara, jalohaikara ja harmaahaikara. Viron vahvistuvat kannat lupaavat hyvää meidänkin lintuvesillemme.

Uutiset
Parvekesorsia ja pyöränkorivästäräkkejä

Joka kesä saamme lukea lehdistä tarinoita sinisorsista, jotka pesivät kerrostalojen parvekkeilla ja kaupunkien karuilla sisäpihoilla. Hankalissa paikoissa, kaukana vedestä. Mikä ihme niitä sinne vetää?

Vinkit
Maukkaimpia ruokasieniämme – kevätkaunolakki!

Pohjoista kohti leviävä kevätkaunolakki löytyy kulttuuriympäristöistä.

Kolumnit
Edessä on pimeä tulevaisuus, jos monimuotoisuuskriisiin ei puututa

Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon moni­muotoisuuden romahdus ovat vakava uhka ihmiskunnalle ja vaikuttavat haitallisesti jo kahteen viidestä ihmisestä maailmassa.

Linturetkellä
Linturetkellä: Miksi kiertää Töölönlahti?

Miksi kiertää Töölönlahti: linnut ja kaupunkimaisema!

Uutiset
YK:ssa luonnon monimuotoisuussopimuksesta vastaava Cristiana Paşca Palmer on parantumaton optimisti

YK:n Cristiana Paşca Palmer myöntää, että luonnon monimuotoisuus hupenee tavoitteista ja sopimuksista huolimatta. Hän kuitenkin vakuuttaa, että maapallo on vielä pelastettavissa.

Viikon laji
Viikon laji: Keltamatara

Keltamatara on matarakasveistamme värikkäin.

Linturetkellä
Linturetkellä: Pulmussirri yllätti

Pulmussirri lie saanut nimensä talvipuvustaan, jonka värit tuovat mieleen pulmusen.

Vinkit
Lähetä villi reseptisi

Villivihannesten paras kausi on juuri nyt käsillä. Mitä sinä olet valmistanut villejä kasveja hyödyntäen? Jaa herkullinen reseptisi Suomen Luonnon lukijoille.

Vinkit
Niityn perustajan muistilista

Maamme kedot ja niityt ovat kasvamassa umpeen. Jokainen voi osallistua niittyjen pelastamiseen. Jos niittyä ei ole, sen voi perustaa.

Vinkit
Lähde nuuhkimaan kesän tuoksuja

Kesän ensimmäisten kielojen tuoksu on hienostunut ja makea. Siinä tuoksuvat muun muassa sitronellooni, gernioli ja neroli. Nyt on aika lähteä nuuhkimaan kesäisiä tuoksuja.

Kysy luonnosta
Miksi kärpäset lentävät päin ikkunaa?

Olen usein kuistilla istuessani huomannut, että kärpäset lentävät kovaa vauhtia päin ikkunaa. Käsittääkseni kärpäsen silmät kattavat aika suuren alueen sen päästä. Eikö silmille käy mitenkään vaikka kärpänen törmää suoraan joustamattomaan pintaan?

Pääkirjoitus: Lisää lieroja

Lierot osaavat muokata elinpaikkaansa itselleen hyväksi siten, että myös ympäristö ja muut eliöt hyötyvät.

Linturetkellä
Linturetkellä: Söpöt merihanhipoikueet kuoriutuneet

Söpöt merihanhen poikaset seuraavat nyt emojaan.

Viikon laji
Viikon laji: Kotimaisia leijonia

Ensin leijona ja sitten hento siivekäs. Muurahaiskorento on hyönteismaailman Jekyll ja Hyde.

Mitä näin
Mitä näin perhosretkellä

Tänä vuonna perhoset saivat kesään helteisen lähdön. Toukokuun lämpimillä säillä lennossa oli poikkeuksellisen runsaana muun muassa kansalliperhosemme paatsamasinisiipi.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: lehtimetsien lurittelijat lehtokerttu ja mustapääkerttu

Lehto- ja mustapääkertun laulut solisevat kuin puro. Mustapääkertun laulun tunnistaa kauniin huilumaisesta äänistä.

Vinkit
Luontoliikuntaa ja löytöretkeilyä: Lähde polkujuoksemaan lähiluontoon

Polkujuoksu sopii kaikille. Kävely ja maisemien ihailu sallittu!

Uutiset
Orivedellä hakattiin Natura-alueen luonnonsuojelualueella

Orivedellä on hakattu metsää suojelualueella. Edes kaksinkertainen suojelu ei haavikkoa pelastanut, kun UPM viime talvena hakkasi seudulla

Vuodenajat
Nopeammin, pidemmälle

Uusin tutkimus paljastaa lintujen hämmästyttävät ennätykset.

Vinkit
Viisi vinkkiä puutarhan monimuotoisuuden lisäämiseen

Puut ja muut monivuotiset kasvit, maan pysyvät kasvipeite, vesilammikot ja kompostit lisäävät puutarhan monimuotoisuutta, vaikka kaikkia lajeja ei itse huomaisikaan.

Uutiset
Suomalaisista mehiläishaukoista löytyi neonikotinoideja

  Neonikotinoidi-kasvinsuojeluaineiden jäämiä on löytynyt Suomessa pesivistä mehiläishaukoista. Haukat käyttävät pesimäaikana ravintonaan pääasiassa ampiaisten ja kimalaisten toukkia. Mehiläishaukat syövät hyönteisravintoa myös talvehtimisalueillaan Afrikassa. Ne voivat siis altistua neonikotinoideille ympäri vuoden. Tutkijat etsivät torjunta-ainejäämiä kymmenestä länsisuomalaisesta yksilöstä, joista peräti kahdeksasta löytyi neonikotinoidijäämiä. Tutkitut haukat olivat viidestä eri pesyeestä, joista kaikista löytyi neonikotinoideille altistuneita lintuja. ”Se, miten […]

Uutiset
Ilmastonmuutos aiheuttaa käelle ajoituspulman

Ilmastonmuutos hankaloittaa käen pesintää. Käki on pesäloinen, ja yksilöt ovat erikoistuneet munimaan tiettyjen isäntälajien pesiin.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Ruokokerttunen on ahkera laulaja

  Ruokokerttusen särisevä laulu on niin luonnollinen osa suomalaisen kosteikon tai rantapajukon äänimaailmaa, että lajin saapuminen keväällä jää usein vähälle huomiolle. Vaikka voimakasta onkin, ruokokerttusen laulussa ei ole kuin hetkittäin selkeitä iskuja tai sävelnousuja, laulu on pikemminkin särisevä sävelmatto joka kehystää ruovikkoista rantamaisemaa. Välillä lintu kuitenkin yltyy nopeisiin juoksutuksiin ja matkintoihin, joista voi tunnistaa useiden […]

Linturetkellä
Linturetkellä: Komea ristisorsa

  Ristisorsa on komea, kookas lintu, hanhen kokoinen. Tätä moniväristä, näyttävää sorsalintua tavataan Suomessa pitkin rannikkoa aina Hailuotoon ja Perämerelle asti. Jäämerelle aukeavilla Norjan vuonoilla ristisorsa pesii vielä pohjoisempana. Ristisorsa viihtyy hiekkarannoilla ja sen pesä on useimmiten maankolossa, kaivamassaan tai löytämässään. Vanhoihin rakennuksiin, niiden alle – joskus kauemmaksikin vesistä – se mielellään pesii, kun vain […]

Uutiset
Viljelijä pelasti 11 linnunpesää

  Maanviljelijä Esa Konttila Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta pelasti 11 linnun pesät peltotöiden yhteydessä. Konttila oli karhitsemassa peltoja, joilla lintujen pesinnät olivat jo alkaneet. Hän merkkasi kaikki vastaan tulleet pesät ja kiersi ne traktorillaan. Munien perusteella pesät näyttävät kuovin pesiltä. Kuovin ja muiden peltolintujen pesien säästäminen onkin tarpeen, sillä peltolintujen kannat ovat vähentyneet 40 prosenttia viimeisten 30 […]

Viikon laji
Viikon laji: Hämärän harmaaturkki

Liitäminen vaikuttaa kaikkeen luonnonsuojelumaskotin elämässä.

Vuodenajat
Keväinen rusokas

Keväisin kasvaa vain harvoja helttasieniä. Kevätrusokas on niistä yksi. Se on pienehkö, kartiolakkinen tummanruskea sieni, joka heltat ovat rusehtavat ja punertuvat vanhemmiten rusokkaiden itiöpölyn väristä. Punertavasta itiöpölystä tulee nimi rusokas. Laji ei siis suuresti herätä ruokasienestäjän huomiota ja hyvä onkin. Se on nimittäin myrkyllinen ja siitä on suomalaisiakin myrkytystapauksia. Yleensä oireet ovat lieviä, oksentelua, vatsakipuja, […]

Uutiset
Kuningaskalastajan näkemisestä haaveillaan

  Kysyimme viime numerossa lukijoiltamme, minkä linnun haluaisit nähdä. Saimme liki 200 vastausta ja ylivoimaisesti eniten ääniä sai värikäs kuningaskalastaja. “Se on kuin tuulahdus tropiikista, mutta kuitenkin mahdollista nähdä Suomessakin”, perusteli Paula Karppinen Kontiolahdelta vastaustaan. Kuningaskalastajan jälkeen eniten ääniä ropisi piilottelevalle kuhankeittäjälle. “Paljon olen luonnossa kulkenut mutta kuhankeittäjä on näkemättä. Komea lintu osaa viettää piilottelevaa […]

Kysy luonnosta
Miksi osa räkäteistä käyttäytyy hyökkäävästi?

Kesäkuussa 2009 räkättirastaspari rakensi pesän puukasan päälle aittaan. Toinen lintu tottui pian meihin, toinen ei koskaan. Miten rastaiden persoonallisuus voi vaihdella niin paljon – ja miksi?

Uutiset
Kun satakielet myöhästyivät

On kevät 2011. Normaalisti satakielten taiturointi soi tähän aikaan joka pusikossa. Mutta nyt laulua ei kuulu. On niin hiljaista, että tiedotusvälineetkin kiinnostuvat.

Uutiset
Viikon laji: Ryhävalas

Suomeen Vaasaan ja Raumalle harhautunut ryhävalas edustaa Pohjois-Atlannin kantaa. Se nähtiin todennäköisesti viikonloppuna myös Viipurin lähellä.

Linturetkellä
Linturetkellä: Tänä vuonna sitä ei enää ollut

Heinätavi. Pieni sorea sorsalintu, yksityiskohdissaan kovin kaunis. Tällä vanhalla kartanon lammella, johon laskee ja josta myös lähtee kaunis puro, olin tottunut sen joka kevät näkemään.

Uutiset
Tunnelmia ja karhukuvia luontokuvauskojulta

Suomalaisin luonto -kuvakisan voittajan Katri Niskasen terveiset palkintomatkaltaan Kuhmosta.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Kiikitys kuuluu, mutta mitään ei näy – näin erotat pikkutikan ja käenpiian äänet

Alkukeväästä metsissämme kiikittää vain pikkutikka. Toukokuussa toinen kiikittävä kolopesijä, käenpiika, saapuu muutolta kotireviiriä etsimään.

Uutiset
Arktisten lintujen ryntäys Suomen yli käynnissä

Arktisten lintujen muutto Pohjois-Venäjälle ja Siperiaan on monen Suomenlahden rannikolla asuvan kotipihaltakin näkyvä luonnonäytelmä.

Uutiset
Erikoistuja ei pärjää – ilmastonmuutos ajaa haahkat ongelmiin

Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät. Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.

Vuodenajat
Korvasienen myrkytön sukulainen

Tuoreena myrkyllinen korvasieni on herkkujen herkku oikein käsiteltynä, mutta entä kun makuelämys ei vastaakaan aikaisempia kokemuksia korvasienestä. Oletko kenties kerännyt lehtokorvasienen, korvasienen lähisukulaisien?