Suomen Luonto 3/2018

Kevään ensimmäiset pikku "tulppaanit" – kukkamaljakas

Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia. » Lue lisää
Uutiset
Mustakurkkurautianen yllätti Etelä-Savossa

Riistakamera tallensi Etelä-Savossa Suomen kahdennentoista havainnon mustakurkkurautiaisesta.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Lehtokurppa – rutiineista pitävä kurnuttaja palaa aina takaisin kotiseudulleen

Orr orrr orro – pist! Lehtokurppa suorittaa jokailtaisen reviirilentonsa lähes kellon tarkkuudella.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Punarinnan laulu sulostuttaa kevätaamuja

Punarinta herää aamulla jo ennen sinua, ja punoo unesi säestykseksi heleän äänikudelman.

Vuodenajat
Käpynahikkaat ovat keväisiä herkkupaloja

Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki

Linturetkellä
Linturetkellä: Puoli kuuta peipposesta

Peippo on osa kesän odotusta. Sopivan aamun runsas peippomuutto on kaunista katseltavaa. Pian raikuu laulu.

Viikon laji
Viikon laji: Koivutyttöperhonen

Jos tapaat näihin aikoihin oranssisävyisen perhosen lentelemässä lämpimässä kevätsäässä, on kyseessä todennäköisesti koivutyttöperhonen.

Kysy luonnosta
Kuka tyhjensi telkän pöntön?

Telkkä pesi toissa vuonna rannan tuntumassa olevassa pöntössä. Untuvat jäivät pönttöön. Viime keväänä telkkäpari oleskeli pöntön lähellä, mutta kesällä lintuja ei nähty. Pönttö tarkistettiin ja havaittiin, että pesäaines oli viety pois. Kukahan on ollut asialla?

Vinkit
Kevätretkellä: Haapasaari on jään ja auringon valtakunta

Suojaisesta lahdenpoukamasta avautuu näkymä vanhaan luotsi- ja kalastajakylään. Viiden neliökilometrin kokoisella Haapasaarella on talvisin vain kourallinen asukkaita, kesällä saapuvat veneilijät ja kesäasukkaat.

Viikon laji
Viikon laji: Meriharakka pesii usein vasta kymmenvuotiaana ja parittelee 700 kertaa ennen munintaa

Meriharakat saapuvat huhtikuussa Suomeen. Räikeän näköinen ja räiskyväluonteinen lintu ei jää huomaamatta,

Linturetkellä
Linturetkellä: Tipitii! Kevät on!

Kevään ensimmäiset muuttajat tulevat säiden mukaan. Heti kun talven valta taittuu, ovat etujoukot täällä.

Uutiset
Puutiaiskausi on alkanut

Puutiaiset ovat taas liikkeellä! Varhain keväällä niiden heräämisen huomaa tarkkailemalla kissan tai koiran turkkia. Oletko sinä nähnyt jo puutiaisen tänä keväänä?

Vinkit
Retkivinkki: Tiilikkajärven kansallispuisto

Vaikka Tiilikkajärven upeat hiekkarannat, kauniit harjuniemet ja upeat aapasuot antavat parastaan kesällä, myös kansallispuiston talvinen luonto tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn.

Kolumnit
Historian havinaa

Luonto ja historiankirjoitus ovat aina kuuluneet yhteen. Ihmiskunnan varhaisimmat arkeologiset löydöt kertovat ihmisen ja luonnon tiiviistä suhteesta. Ihminen on koko historiansa ollut täysin riippuvainen luonnosta. Luontoa pelättiin ja kunnioitettiin, sitä palvottiin ja siitä tehtiin taidetta tanssien, laulujen, taide-esineiden, tarinoiden ja maalausten muodossa.

Vinkit
Puolen litran purkki jätettä vuodessa

Jätteetön elämä kiinnostaa yhä useampia. Otso Sillanaukeen havahdutti yhdeksäs jäteastia.

Vuodenajat
Talvinääpikkä on helttasienikauden airut

Kevään helttasienilajit ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Ja osa niistä on sellaisia, joita löytää enemmän syksyllä, mutta kevät nostaa jo ensimmäiset maanpinnalle. Talvinääpikkä sen sijaan on selvä kevätsieni.

Linturetkellä
Linturetkellä: Pieni pöllö huutaa yhä

Aamuyön ja aamuvarhaisen tunnelmia Haapsalun maisemista.

Viikon laji
Viikon laji: Pääsiäispupu

Pääsiäispupu tai pääsiäisjänis on toisinaan värikäs ja toisinaan vain värikkäästi pukeutunut jäniseläin jota tavataan lähinnä keväisin. Erikoislaatuisen siitä tekee se, että se munii värikkäitä munia. Pääsiäispupun munat ovat toisinaan suklaisia.

Vinkit
Aprillia, aprillia!

Oletko sinä joutunut aprillipilan kohteeksi? Huhtikuun 1. päivän jekutusperinne juontaa juurensa kauas, ainakin 1500-luvulle.

Kevätretkellä: Auringonnousu miljoonien tähtien hotellissa

Edessä aukeaa huikaiseva näkymä. Aurinko nousee punaisena pallona Luonterin jäisten selkien takaa. Näkyvyys Neitvuorelta on kirkkaalla säällä kymmeniä kilometrejä.

Vinkit
Kevätretkellä: Viherinkoskella Joutsassa

Suonteen ja Viherijärven välissä kuohuva Viherinkoski Joutsassa on oiva pysähdyspaikka nelostietä matkaavalle.

Vinkit
Kevätretkellä: Osman saloilla

Ahma on yksi uhanalaisimmista suurpedoistamme. Petokojusta voi päästä ihailemaan luonnossa harvoin vastaan tulevaa osmaa. Kävimme Lieksassa Erä-Eeron piilokojuilla katsomassa ahmoja.

Vinkit
Kevätretkellä: Ritajärvi on helppo ja erämainen elämys Pirkanmaalla

Vaikka lauantainen aamupäivä on Ritajärven luonnonsuojelualueella kovin rauhallinen, paljastaa lumipeite, että on täällä lähiviikkoina kulkenut yksi jos toinen. Talviset polut ovat tamppaantuneet poikkeuksellisen helpoiksi kulkea: lumi tasoittaa pahimmat juurakot ja epätasaisuudet polun pinnassa. Lumeen on piirtynyt myös hiihtäjän ja lumikenkäilijän jälkiä. Ja pulkkakyydilläkin täällä on selvästikin liikuttu. Paikallisista asukeista jälkiään lumeen ovat jättäneet ainakin kettu ja jänis kulullaan ja orava aterioinnillaan.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Töyhtöhyypän villit lentonäytökset alkavat

Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.

Vuodenajat
Talvimaljakas aloittaa kevätsienten kauden

Heti kun maa lumesta paljastuu, voi löytää ensimmäisiä sieniä. Yksi ensimmäisistä on kahden – viiden sentin läpimittainen talvimaljakas, Urnula hiemalis.

Uutiset
Löysitkö järeän haavan? Ilmoita havaintosi!

Metsäpuiden joukossa on yksi lehtipuu ylitse muiden. Haapa tarjoaa suojaa ja ravintoa sadoille lajeille kuten kovakuoriaisista vähämustakeijulle, haapajäärälle, lattatylpölle ja haapajumille.

Oletko nähnyt liuskapielusta?

Liuskapielus on erikoisen näköinen kääväkäs, joka on ilmeisesti runsastumassa Suomessa. Myös Kysy luonnosta -palstalla lukijakysymyksiin vastaava sieniasiantuntija Lasse Kosonen kartoittaa pajuikoissa ja tuomiryteiköissä viihtyvän lajin levinneisyyttä. Ilmoita havaintosi!

Linturetkellä
Linturetkellä: Merihanhi, varhainen muuttaja

Merihanhi on hyvin varhainen muuttolintu ja sen muutto on 2000-luvun leutojen talvien myötä vain aikaistunut. Kiireisimmät saapuvat ensimmäisten muuttajien joukossa meren jäille ja suliin. Tänä keväänä toki merihanhikin antaa vähän odottaa itseään, mutta ensimmäiset ovat tulleet,

Pääkirjoitus: Havainto ja tulkinta

Eläinten tekemisiä havainnoidessa tulee tulkinnat helposti tehtyä ihmiselämän kokemusten pohjalta. Eihän inhimillistäminen mikään synti ole, mutta jos se johtaa väärään tulkintaan otuksen aikeista tai elämäntavoista, se on arvelluttavaa.

Viikon laji
Viikon laji: Tupsukekomuurahainen

Kevätauringon sulattamissa ensimmäisissä pälvipaikoissa käy melkoinen kuhina, jos pälven keskellä on kekomuurahaisten pesä.

Uutiset
Halllinto-oikeus kielsi Mawsonin kairauksen Natura-alueella

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kielsi Mawsonia kairaamasta suojelualueella Lapissa. Yhtiön edustaja on kertonut heidän ehtineen porata muutamia kymmeniä reikiä.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Näin erotat uuttukyyhkyn ja sepelkyyhkyn huhuilut

Keväiset huhuilijat uuttukyyhkyn ja sepelkyyhkyn tunnistaa helposti niiden kaksi- ja viisitavuisten säkeiden avulla. Kuuntele ja huomaa ero!

Linturetkellä
Linturetkellä: Hömötiainen, metsän “tiitiäinen”

Äänisarja ti ti tsääää tsäää tsääää tsääää kuuluu suomalaiseen havumetsään! Hömötiainenhan se on äänessä.

Vuodenajat
Valoa kohti! Tänään on kevätpäiväntasaus

Tänään 20.3.2018 kello 18.15 on kevätpäiväntasaus. Auringon suosio siirtyy siis etelästä pohjoiselle taivaalle ja pohjoinen pallonpuolisko alkaa jälleen kääntyä täysin rinnoin kohti aurinkoa.

Viikon laji
Viikon laji: Suopursu

Suopursu (Rhododendron tomentosum) on hyvin tyypillinen rämevarpu. Nimensä mukaisesti se viihtyy monenlaisilla soilla. Kun Suomesta lähdetään länteen päin, niin suopursun esiintyminen on koko ajan harvinaisempaa. Idässä sitä esiintyy aina Siperiassa Tyynenmeren rannikolla saakka.

Uutiset
Vuoden yleisöjuttu, lifestyle: Luonto korjaa

Aikakausmedian Edit-gaalassa palkittiin Vuoden 2017 lifestyle-juttu yleisölehdessä Suomen Luonnon artikkeli Luonto korjaa. Lue juttu täältä!

Uutiset
Teemme vastuullista journalismia

Suomen Luonto on mukana Vastuullista journalismia -kampanjassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti on sitoutunut journalistin ohjeisiin. Julkaisemamme tiedot ovat tarkistettuja, kunnioitamme lukijoiden ja juttujen kohteiden oikeuksia sekä korjaamme virheet läpinäkyvästi ja asianmukaisesti.

Linturetkellä
Linturetkellä: Mustarastas laulaa jo!

Mustarastas on varsin uusi tulokas suomalaisessa luonnossa, mutta nyt se on jo erottamaton osa kevään ja kesän tunnelmaa.

Viikon laji
Viikon laji: Ruutana

On tavallinen talvipäivä ruutanan elämässä. Se möllöttää pienessä hutikassa kotilampensa pohjalla. Näin se on sopeutunut viettämään talvensa – puolen promillen humalassa. Ruutanalla on hämmästyttävä erikoiskyky, jonka avulla se voi elää hapettomissa olosuhteissa. Ruutanan salaisuus on kyky muuttaa hapettomuuden tuottama haitallinen maitohappo alkoholiksi. Se tuottaa alkoholia samankaltaisen prosessin avulla kuin panimohiiva.

Uutiset
Onnellinen mies

Emeritus­professori ja Suomen luonnon­suojelu­liiton kunniapuheen­­­johtaja Rauno Ruuhi­järvi iloitsee Venäjän uusista suojelu­alueista.

Kolumnit
Saatavilla tilattaessa?

Luonnonsuojelija on arvoituksellinen olento. Hän on aina väärässä paikassa, mutta jos hän ei ilmaannu, häntä kaivataan.

Uutiset
Hömötiaiset stressaantuvat nuorissa talousmetsissä

Suomen Luonnon hömötiaiskyselyn vastaukset ja lintulaskentojen tulokset ympäri Eurooppaa kertovat samaa tarinaa.

Mitä näin
Mitä näin metsäpeuraretkellä

Mitä kuuluu Kainuun metsäpeuroille? Luontokuvaaja Antti Leinonen opasti toimittaja Riikka Kaartista metsäpeuraretkellä lumisessa Kuhmossa.

Uutiset
Hiipinän kansallispuisto perustettiin viimein Venäjälle

Yli 20 vuoden kamppailun jälkeen Venäjälle perustettiin Hiipinän kansallispuisto Kuolan niemimaan keskiosiin. Puisto on laajuudeltaan yli 80 000 hehtaaria.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Harmaalokin kaklatus tuo kevään rannikolle

Harva mieltää harmaalokin muuttolinnuksi, mutta sellainen se on. Lajin syysmuutto on vähittäinen ja siksi huomaamaton. Ensimmäiset linnut lähtevät jo elokuussa ja viimeiset vasta alkutalvesta merenlahtien jäätyessä. Kuuntele myös ääninäyte.

Linturetkellä
Linturetkellä: Lintuja talvisessa metsässä

Talviruokintapaikoille voi suunnata juuri nyt hyvinkin antoisan, kauniin talvisen päivän linturetken. Yhden iltapäivän aikana ruokintapaikalla kävi syömässä talia ja siemeniä 13 lintulajia ja niiden yhteenlaskettu yksilömäärä oli seitsemisenkymmentä lintua.

Viikon laji
Viikon laji: Teisti

Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.

Vinkit
Jääkauden jälkiä

Rokua Geopark vaalii jääkauden perintöä. Artikkeli on julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 7/2013. Rokuanvaara valittiin Vuoden retkikohteeksi 2018.

Vuodenajat
Muuttolintukalenteri: Kuuntele pulmusen heleitä tiukuja

Suomen Luonnon verkkosivuilla alkaa uusi juttusarja, joka esittelee kevään muuttolinnut ja niiden äänet. Ensimmäisenä vuorossa on pulmunen, karaistunut tunturipaljakoiden asukki.

Kolumnit
Vahtikoira: Entäpä maapallo, Vietnam ja Turkki?

Ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista tulee päivittäin hyviä ja huonoja uutisia. Hyvä uutinen on esimerkiksi Ruotsin päätös säätää lentovero, joka astuu voimaan huhtikuussa. Yksi ikävä ilmastouutinen on, että Intian ohella myös Indonesia, Turkki ja Vietnam lisäävät hiilivoimaa nopeasti.