Merenlahti on aikojen kuluessa kuroutunut melkein irti merestä. Pieni joki on kalojen kulkureitti kudulle. Haikarat tietävät sen. Harmaahaikara ja jalohaikara.

Huhtikuun alun 2024 takatalvi oli linnuille hankalin pitkään aikaan. Käynnistyi voimakas pakomuutto. Linnut hakeutuivat ruokinnoille ja taistelivat elämästään. Luontokuvaajat Markus Varesvuo ja Tomi Muukkonen tallensivat talven yllättämiksi joutuneiden kevätmuuttajien kamppailun.

Oikeustieteilijän mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksellä on merkitystä myös Suomelle.

Ensimmäinen seurantaviisikon kurjista on palannut ja näyttää asettuneen aloilleen. Voisiko tiedossa olla pesintä?

Iso osa maailman kurjista ja laulujoutsenista pesii Suomessa. Erityisesti Suomeen ovat mieltyneet myös esimerkiksi kuovi, metso, pilkkasiipi ja tavi. Kahlaajalintu jänkäsirriäinen on laji, jonka maailmankannasta ylivoimaisesti suurin osuus on asettunut Suomeen.

Taviokuurnat ovat jo palanneet ja palaamassa pesimäseuduilleen. Suomessa pesimalue keskittyy itäiseen Lappiin, sen havumetsiin.

Nuoren naarassuden elinalue ulottui poronhoitoalueelle.

Kulkijan kenkä vie kevyesti. Vitelikkö vaihtuu tunturinummeen ja nummi vitelikköön. Kapustarintojen reviirit ovat matkan mitta. Aikaa en mittaa; aurinko kiertää kehäänsä painumatta mailleen ilmankin. Lue tai kuuntele Pekka Niittysen kolumni!

Tässä numerossa selvitämme, millaisen metsän peukaloinen tarvitsee ja opimme tuntemaan kaksi leppälajia. Tutustumme selkälokkiin ja löydämme ilmasta lintujen lisäksi monenlaista muutakin elämää. Tutkimme miten hyötyvät toisistaan sinivuokot ja muurahaiset, miten vihersammakot uhkaavat asuttamiaan eliöyhteisöjä ja mitä tapahtui, kun teeri ja riekko pesivät lähinaapureina. Lähdemme retkelle itäiselle Suomenlahdelle, tapaamme luontopolkuaiheista blogia pitävän Mika Markkasen ja julkaisemme talvikuvakisan voittajaotokset.