Hailuodossa on perinteisesti kaikki ollut hieman toisin kuin mantereella ja se on hyvä asia. Luontoa, miljöötä ja ympäristöä on arvostettu ja ymmärretty vahvasti.

Mitä kaikkea puutarhasta ja kasvimaalta puskevista kasviksista voisi tehdä? Täältä löydät vinkkejä erityisesti maitohapposäilöntään eli hapattamiseen liittyen. 

Alkukesästä törmäsin Hauholla aika tummaan kettuun. Ketun väritystä miettiessäni pohdin myös ketun suhdetta muuhun luontoon.

Käydään läpi sateisen ja kolean alkukesän aikana vastaantulleita lajeja.

Olen tottunut siihen, että pakoetäisyydeltään kaikkein arimpia lintuja on merihanhi.

Olen rakentanut uuden kotini autiosta nurmikkopihasta pientä monimuotoisuuden keidasta. Sellaista, johon kaikki lajit ovat tervetulleita. Vai ovatko sittenkään? Vesimyyrä sai puutarhurin hyppäämään takajaloilleen, mutta uusi tutkimus voi tarjota lajienvälisen neuvottelun avaimet.

Tässä pari kuvaa kuikasta ja kaakkurista. Kuvista näkyvät selvästi suuremman kuikan ja pienemmän kaakkurin erityispiirteet. Kuikka on lennossa vaiti, kaakkuri huutaa pitkää kaa kaa kaa kakakaka kaaaa huutoaan.

Näin lauletaan lastenlaulussa. Mutta se yllätys on kyllä hieno aikuisellekin.

Torstain ja perjantain välisenä yönä Suomeen muodostuva myrskymatalapaine uhkaa voimistua merkittäväksi. Jopa heinäkuun tuuliennätys saattaa mennä uusiksi.

Luulen, että kivikauden nainen, mies ja lapset ovat hyvinkin voineet tuntea rantasipin sipi -nimellä tai ainakin suunnilleen sillä nimellä, koska se kuvaa hyvin linnun ääntä, luonnon ääntä eli on ns. onomatopoeettinen nimi.

Suomen Hyönteiseuran kevätretkellä.

Blogi on kuvattu Kanta-Hämeessä Hauholla Juhannuspyhinä 2025.

Olen seurannut välillä pitkiäkin toveja lapinpöllön elämää pohjoiskarjalaisessa metsässä. Olen nimittäin seurannut pesää WWF:n nettikamerasta. Se on avannut hienon kurkistuksen lapinpöllön pesimiseen.

Tavoite perinnebiotooppialan lisäämisestä jää sanahelinäksi, ellei hoidettujen perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten nopeaan vähenemiseen puututa hoitokorvausta parantamalla.

Jänkäsirriäisen Euroopan ns. nimirodun kannasta 70 %:n pesii Suomessa. Maailman kannastakin Suomessa pesivien osuus voi olla jopa yli puolet, vähintään kolmannes.

Kesäkauden ylin lämpötila on toistaiseksi vain 23,0 astetta, joka on harvinaisen vähän. Kesäkuun alku ei kuitenkaan ole ollut mitenkään erityisen kylmä.

Avosetin tieteelliseen, latinalaiseen nimeen omaksuttu Italian kieleen perustuva etunimi avosetta on sointunut hyvin mm. Suomen kieleen, johon linnut nimeksi on otettu avosetti.

Myrkkyä, myrkkyä -sarjassa tutustumme kirjokaitikkaisiin – pieniin lyhytsiipisiin, joiden sisältämä pederiini voi polttaa iholle sietämättömän ...