Nyt meni metsään!

Markus Sirkka
Luontoalan sekatyömies kirjoittaa, kuvaa ja opastaa. Blogissa liikutaan luonnossa, nikkaroidaan, otetaan luontokuvia lähellä ja kaukana, hoidetaan mehiläisiä, hämmästytään luonnonihmeiden äärellä ja ylipäätään puuhataan kaikkea mahdollista luontoon ja luontoharrastuksiin liittyvää. Aurinko ei aina paista luonnossakaan, joten jaan lukijoiden kanssa myös kokemuksia, kun jää pettää tai räntä hyytää ytimiin. Blogin kirjoittamisen otan positiivisena haasteena.

Samalta kirjoittajalta:

Uusin numero

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Nyt meni metsään!

Elimäen hanhimassat

Kouvolan Elimäen Elimäenjärvelle kokoontui lokakuussa 2017 Suomen tähän astisista suurin valkoposkihanhikerääntymä, parhaimmillaan 300 000 hanhea. Kuvat: Markus Sirkka

 
Ensimmäinen blogikirjoitukseni tulee Kouvolaan nykyisin kuuluvalta Elimäeltä. Paikkakunta ja erityisesti sen keskustan kupeessa sijaitseva Elimäenjärvi on viime viikkoina ylittänyt uutiskynnyksen useasti.

Eikä ollenkaan suotta, sillä sateisen syksyn myötä 1950-luvulla pelloksi kuivattu järvi on ollut jälleen osittain veden alla ja houkutellut paikalle parhaimmillaan 300 000 Venäjän arktisilta alueilta muuttomatkalla olevaa valkoposkihanhea. Kerääntymä on kautta aikojen suurin.

Luontoharrastajalle hanhipaljouden seuraaminen on elämys parhaasta päästä. Kun vierailin paikalla, oli lintuja kerääntynyt tuhansien lintujen tokkiin eri puolille peltoaukeaa. Ohi purjehtivat merikotkat ajoivat parvia lentoon tuon tuostakin, mutta mitään ne eivät näytteet saavan kiinni, vaikka yrittävät yllätyshyökkäyksiä. Kerrankin seurasin kiikarilla, kuinka vanha kotka kurvasi muina lintuina lähelle maanpintaa, ja hyökkäsi alhaalta päin parvea. Silläkin kertaa tuli vesiperä.

Suurimmillaan parvet ovat niin tiheitä, ettei niistä näe läpi. Taivas on yhtä harmaata, mustaa ja valkoista massaa. Parvet vyöryvät kohti kuin kerrostalon korkuinen hyökyaalto ja kymmenien tuhansien siipien aikaan saama pauhu on valtava.

Yhdeksänvuotias poikani kuvaili näkyä osuvasti tuhansista pikkukaloista pullistelevaksi, kimmeltäväksi ja välkehtiväksi muikkuverkoksi. Hanhiretkeä voikin näyttävyydessään suositella lapsiperheille kiitolliseksi retkikohteeksi.

Talven tultua valkoposkien paluuta saadaan odotella reilu puoli vuotta, mutta huhti-toukokuussa ne taas tulevat takaisin. Vielä saattaa ehtiä Elimäellekin, elleivät lähipäivien talviset säät saa lintuja jo jatkamaan matkaa Pohjanmeren rannikon talvehtimisalueille. Birdlife Suomen lintutietopalvelu Tiiran viimeisin merkintä on sunnuntaina havaitut 200 000 valkoposkihanhea. Itse kävin paikalla viimeksi maanantaina, silloin paikalla oli vielä runsaasti lintuja.

Kysy luonnosta
Miksi tyrnimarjat eivät kelpaa linnuille?

Viljelemme tyrniä ja vuosittain osa marjasadosta jää korjaamatta. Yllättävää kyllä marjat eivät kelpaa erityisen hyvin linnuille vaan vielä seuraavana keväänä niitä on puskissa melko paljon tallella. Minkähän takia tyrnimarja ei kiinnosta lintuja samalla tavalla kuin pihlajanmarjat? Onko niiden ravintosisältö huonompi vai ovatko ne vain liian väkeviä lintujen makuun?

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Peltopyyn talvi

Muiden Suomessa talvehtivien lintujen tapaan peltopyykin on nyt valmistautumassa talveen.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Valtavat valkoposkihanhiparvet liikkeellä

Valkoposkihanhien näytelmää on juuri nyt mahdollisuus katsella, sillä hanhet saapuivat itäiseen Suomeen suurin, jälleen jopa satatuhantisin joukoin viime viikolla.