Toimituksen blogi

Ensisijainen keino ei ole tappaminen – toteutuuko susikannan hoitosuunnitelma Suomessa?

Angel Williams / CC BY 2.0

 

Riistakeskus on myöntänyt tänä vuonna poikkeusluvat jo noin 50 suden kaatamiselle porohoitoalueen ulkopuolella. Lupien perusteena on susien vähentynyt pelottomuus ihmistä kohtaan, aiheutuneet vahingot, sekä uhka ihmisille ja elinkeinonharjoittamiselle.

Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan kohtaamisista ihmisten kanssa on kirjattu seuraavasti:

Ensisijaisena tavoitteena on löytää sellainen tyydyttävä ratkaisu, joka ei pakota suden tappamiseen. Asutuksen läheisyydessä vierailevien susien karkotukset koirilla, erilaiset ääni- ja valopelotteet yhdistettynä kipuun saattavat muuttaa suden käyttäytymistä ja luoda ihmisarkuutta sudelle.

Käynnissä on parhaillaan hanke, joka tutkii erilaisia menetelmiä suden häätämiseksi pihapiiristä tai karjan läheisyydestä. Hankkeessa arvioidaan kokemuksia erilaisista karkotuskeinoista ja testataan uusia, kuten valoja, ääntä, kipua tuottavia laitteita sekä koiran käyttöä.

Tulokset selviävät kevään aikana”, kertoo hanketta koordinoiva Riistapäällikkö Mikael Luoma Pohjanmaan Riistakeskuksesta. Kohdealueet ovat Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa, missä susien häätämiseen on testattu paukkupatruunoita ja koirakarkotuksia.

Paukkupatruunoita ei tosin olla päästy testaamaan montaa kertaa, sillä Luoma kertoo, että tilanteiden syntyä on vaikea ennakoida. Yksittäisiä susia on karkotettu isojen koirien avulla, mutta kokonaiselle susilaumalle yksi koira ei voi mitään.

Vaikka sudet käyvät toistuvasti saman kylän alueella talojen pihoissa, on mahdotonta tietää minne ne seuraavaksi ilmaantuvat, joten karkotusmenetelmiä ei olla päästy tehokkaasti testaamaan”, Luoma kertoo.

Susien kannanhoitosuunnitelmaan on kuitenkin listattu koko joukko keinoja joilla susien ihmisarkuutta voitaisiin yrittää lisätä. Käytetyt menetelmät riippuvat susilauman koosta, mahdollisista jo aiheutuneista vahingoista ja ihmisarkuudesta. Jos monien menetelmien testaamisen tiedetään olevan vaikeaa jo etukäteen, tulee vääjäämättä mieleen, onko karkotuskeinojen sisällyttäminen kannanhoitosuunnitelmaan poliittinen korulause.

USA:ssa ja Kanadassa on testattu paukkupanosten ja koirien lisäksi kumiluoteja, kirkkaita valoja, valvonnan lisäämistä, ilotulitteita ja lippusiimoja. Näiden kokemusten mukaan parhaat tulokset susien ihmisarkuuden lisäämiseksi syntyvät useamman karkotuskeinon yhdistelmällä. Suomessa kokeilut uhkaavat jäädä tyngäksi, jos testataan vain yhtä menetelmää kerrallaan, suppealla alueella ja ilmeisesti puutteellisin resurssein.

Suurpetojen häätämiseen käytettävää kalustoa, kuten myös poliisin käytössä olevia paineilmalla toimivia FN-karkotuslaitteita, on jo lähes joka kunnassa. Vielä tarvittaisiin asialliset resurssit, asiantuntevat henkilöt ja poliittinen tahto, jotta susien karkotus jahtien sijaan tulisi rutiinitoimenpiteeksi.

Uutiset
Epäily: kannanhoidollisessa metsästyksessä rikottiin lakia

Kainuulainen rajavartija on pidätetty viralta tutkinnan ajaksi.

Kainuun mailta
Eikö sudelle ole Suomessa tilaa?

Viime talvena seurasin netistä lähettimellä varustettuja susia. Erityisesti minua viehätti nuori urossusi Vartti. Se käväisi lähimpänä omaa kotiamme, joskin välimatkaa oli silloinkin noin 10 km. Vartti oli reipas kulkija, ja sen liikkeissä huomiota kiinnitti asutuksen huolellinen välttely. Parhaiten se viihtyi Saunajärven ja Elimyssalon seudulla itärajan pinnassa. Vartti löytyi kuolleena viime huhtikuussa.

Suora linja
Mistä keksittiin sadan metrin raja?

Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa alettiin käyttää niin sanottua toimintakynnysmallia suden pihakäynteihin. Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kertoo, mitä se tarkoittaa.