Risto Sulkava

Pirteän Pässin puheenjohtaja
Sulkavan havaintovihko -blogissa tarkastellaan ajankohtaisia tai ajattomia luonnonilmiöitä. Kirjoittaja on retkeillyt lähes kolmessasadassa Suomen kunnassa, mutta pyrkii nyt pysyttelemään Pirteän Pässin kotitanhuvilla, eli Heinäveden seudulla. Havainnot ja luonnonilmiöt ovat kirjoitusten keskiössä, mutta usein mukaan liittyy myös hieman pohdintaa ilmiön taustoista, toisinaan kirjoitukset ovat myös kantaaottavia. Kirjoittaja oli aiemmin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja.
Uusin numero

Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Sulkavan havaintovihko

Kastemadot hommissa

Risto Sulkava

Kastemadot eli lierot ovat oleellisia suomalaisen maaperän muokkaajia, kuohkeuttajia ja maanparantajia. Niiden toimista saa helpoiten käsityksen keväällä lumien sulaessa ja syksyllä lehtien pudotessa.

Kun katsoo maahan lehtipuiden lähistöllä, maa on täynnä pieniä lehtikekoja. Helpoiten keot huomaa esimerkiksi poluilla. Kun kekoa katsoo tarkemmin huomaa, että osa koivunlehdistä on rullautunut. Niitä on kiskottu oikein voimalla keon keskellä olevaan reikään. Osa lehdistä on jo pääosin maan sisällä. Keko on kastemadon ruokavarasto.

Kiskoessaan lehtiä maan sisään mato samalla nopeuttaa lehtikarikkeen hajotusta. Pudonneiden lehtien ravinteet siirtyvät madon suoliston kautta maaperään ja sieltä taas puiden ja muiden kasvien kasvuun. Kierrätys on tehokasta. Ravinteita ei juurikaan pääse karkuun.

Maa pehmenee matojen syödessä tietään maan läpi. Madonreikiä pitkin vesi imeytyy helposti maaperään. Madot puolestaan ovat rastaiden, siilin, mäyrän ja monen muun tärkeää ravintoa. Matoja voi pitää avainlajeina, siis lajeina, jotka luovat kokonaiselle ravintoverkolle olemassaolon edellytykset.

Myös ihmisen taloudessa matoja tarvitaan; pelloilla, metsissä, komposteissa ja kotinurmikolla. Ilman matoja maaperämme ei olisi nykyisen kaltainen. Joillakin alueilla, kuten kuivan ja punertavan lateriittimaannoksen maaperästä madot pääosin puuttuvat. Siellä hajottaravintoverkon avainlajeja ovat termiitit. Mutta meillä onneksi madot voivat hyvin. Vai voivatko?

Muoviroska on tämän hetken kauhisteluilmiö. Ja kauhisteltavaa siinä totta tosiaan onkin. Mutta oletteko ajatelleet mitä muoviroska ja mikromuovit tekevät kastemadoille? Madot takulla syövät maaperän mikromuovia ja varmaan isompaakin muoviroskaa. Mutta toimiiko niiden elimistö jos muovin määrä ravinnossa kasvaa ja kasvaa? Vai tukkeutuvatko ne ja lakkaavat syömästä käytäviään maahan? Vai kenties kuolevat? En tiedä onko asiasta yksiselitteisiä tutkimustuloksia olemassa, mutta sen tiedän, että matojen kohtalosta on syytä olla huolissaan. Ne ovat meille ja elintarvikkeillemme elintärkeitä kumppaneita.

Kysy luonnosta
Kastemadot hoitavat nurmikkoa

Omakotitalomme sammaloituneelle nurmikolle on viime vuosina enenevästi alkanut ilmaantua tiukasti pakkautuneita neulas- ja lehtikimppuja. Ovatko ne kenties kastematojen työtä ja mahdollisesti käytävien ilmastointia varten?

Kysy luonnosta
Kastemadon syystalkoot

Haravoin mökillä lehtiä kasaan ja ihmettelin, mikä mahtaa kääriä lehtiä rullalle ja kiskoa niitä maan sisään niin että rullat törröttävät kolon suusta. Mitään kunnon onkaloa sen enempää kuin otustakaan ei löytynyt. Kuka on tämä nurmikon vieras?

Kysy luonnosta
Lierot asvaltilla

Miksi kastemadot tulevat asvaltille sateen jälkeen? Loppuuko niiltä happi?