Johanna Mehtola

Toimittaja
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Uusin numero

Suomen Luonto 6/2017

Uusinta tietoa lepakoiden kiehtovasta elämästä löydät lehden sivuilta 14–23. Kannen kuvasi Hannu Mänty.
MAINOS
Toimituksen blogi

Kits kiira metsään!

Kuva: Nimimerkki Gugi / Ikkunasuomenluontoon.fi

 
Pääsiäinen suklaamunineen ja mämmeineen on tänään kiirastorstaina jo ihan suutuntumassa, mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään mikä ihmeen kiirastorstai? Ainakin keskellä lehden teon päälle painavaa aikataulua se tuntuu tarkoittavan vain entistä kiireisempää työpäivää.
Kiirastorstai on kuitenkin kansanperinteessä saanut nimensä siitä, että tuolloin karkotettiin talojen pihoilta kiiraa, ilkeämielistä henkiolentoa tai voimaa. Kiiraa on kutsuttu myös piharikoksi.

Kustaa Vilkunan Vuotuisessa ajantiedossa on esimerkki Hankasalmella tehdystä kiiran karkotuksesta:
“Otetaan vanha tervatuokkonen, johonka kiinnitetään jukko lutavarpuun kiinni, ja terva sytytetään tuokkosessa palamaan. Sitten mies rupeaa vetämään kartanon ympäri kahdesti myötä- ja kerran vastapäivään. Toinen mies käy perässä, lyö leppäisellä vitsalla tuohista koko ajan ja sanoo lyödessään: “Kits kiira metsään!” Konsti tehdään kiirastorstaina.”
Kiiraa ajamalla haluttiin varmistaa etteivät esimerkiksi käärmeet tule kesällä talon pihaan.
Piha puhdistettiin siis kaikesta “pahasta”, ja nykypäivän pääsiäisen kristillisessä perinteessäkin on puhdistautumisen tematiikkaa.

Pääsiäisaamuun taas liittyy paitsi se uskomus, että aurinko tanssii noustessaan, myös tapa, että ennen variksen vaakkumista noudettiin vettä purosta ja pestiin sillä kasvot. Tämä konsti takasi virkeän olon koko tulevaksi vuodeksi.

Pääsiäisaamuna kannattaa katsella myös erityisen tarkasti, minkä eläimen näkee ensimmäisenä. Ennen nimittäin uskottiin, että ihminen sai itselleen kyseisen eläimen ominaisuuksia ja tuli siis olemaan sen luontoinen tulevana vuotena.
No, jänishän olisi aika kiva, saisi pitkiä loikkia elämäänsä – tai sitten mustarastas. Ainakin lauluääni olisi kohdillaan.

Hyvää pääsiäistä!

Lähde ja lisää pääsiäisperinteistä: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, Otava 1998.

Vuodenajat
Kukkiva paju
Pajunpässejä pääsiäiseksi

Kerätäänkö teillä pääsiäiseksi pajunkissoja, -pässejä, -lampaita vai -palmuja?

Uutiset
Video: Auringon pinnalla tapahtuu

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tutkii Auringon koronassa tapahtuvien purkausten magneettista rakennetta, jotta purkausten ennustaminen olisi tarkempaa.

Vuodenajat
Näin on marjat

Mustikan, puolukan ja suomuuraimen satoja on ennustettu ja tilastoitu jo yli 20 vuotta. Ämpärit täyttyvät, sillä marjastusta harrastaa yli kaksi miljoonaa suomalaista – ja maistuvat marjat eläimillekin.