Risto Sulkava

Pirteän Pässin puheenjohtaja
Sulkavan havaintovihko -blogissa tarkastellaan ajankohtaisia tai ajattomia luonnonilmiöitä. Kirjoittaja on retkeillyt lähes kolmessasadassa Suomen kunnassa, mutta pyrkii nyt pysyttelemään Pirteän Pässin kotitanhuvilla, eli Heinäveden seudulla. Havainnot ja luonnonilmiöt ovat kirjoitusten keskiössä, mutta usein mukaan liittyy myös hieman pohdintaa ilmiön taustoista, toisinaan kirjoitukset ovat myös kantaaottavia. Kirjoittaja oli aiemmin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja.
Uusin numero

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Sulkavan havaintovihko

Majavan talvityöt

Risto Sulkava

Majavat viettävät leppoisaa talvea pesässään. Pesäluolaa ympäröi puunrungoista ja mudasta kasattu keko. Pakkaset jäädyttävät keon kivikovaksi linnaksi.  Ilmanvaihtoa varten keon huipulla on tuuletusritilä. Sille kohtaa majavat eivät tuo mutaa, vaan ainoastaan ristiinrastiin aseteltuja puunrunkoja ja risuja. Kun nämä jäätyvät molemmilta puolilta kiinni laitoihin, tulee ritilästäkin läpipääsemätön. Majavat ovat turvassa kaikilta ulkopuolisilta pedoilta.

Pesästään majavat poikkeavat alakautta sukeltaen jään alle kesällä tehtyjen varastojen kimppuun. Varastossa on haavan ja muiden lehtipuiden rankoja, jotka majavat upottavat toisesta päästään pohjamutaan. Näin ne pysyvät jäätyvän vedenpinnan alapuolella, syömäkelpoisina ja saavutettavina.

Poikkesin talvisella majavanpesällä. Pesä on Luonnonsuojeluliitolle testamentatulla suojelualueella, jonka ”majavalammella” pesiä on neljä. Kolme pesistä näytti nyt hiljaisilta, lienevätkö vain kesäkäytössä? Neljäs on valtava, lähes neljän metrin korkuinen linnoitus. Ja siellä olikin epätavallisen paljon talvitöitä meneillään.

Pesän edustalla oli muutaman metrin laajuinen sula. Sulan laidoilla majavat olivat tepastelleet ja napostelleet haavanrungonpätkistä veden alla pehmeänä pysynyttä kuorta.

Mutta erikoista oli se, että paljaaksi kalutut rungonpätkät majavat olivat raahanneet jäistä keon kylkeä tuuletusritilän lisäristikoiksi. Kekoa ylöspäin kiersi mutainen polku, jota pitkin lattahännät olivat yrittäneet ylös jäistä pintaa. Kiipeäminen oli vaikeaa saapasjalkaiselle ihmisellekin ja sen täytyi olla valtava ponnistus lyhytjalkaiselle majavalle.

Risto Sulkava

Oliko vesikeli kenties tiputellut pisaroita pesän sisään ja aiheuttanut tarpeen tilkintäpuuhiin? Vai miksi ihmeessä kekoa piti yrittää kasvattaa vielä keskitalvella? Aika moni liukas pölkky oli myös luiskahtanut ja lasketellut lumista keonlaitaa takaisin alas. Luulisi olevan turhauttavaa – teki mieli auttaa, mutta en uskaltanut häiritä hommia hajuillani enempää.

Leudot säät varmaankin houkuttelevat pesän asukkaat ulkoilemaan. Mutta miten majavat pitävät auki avantonsa? Pesän edessä ei ollut minkäänlaista virtapaikkaa ja muualla sama lampi oli puolimetrisen jääkannen alla. Toimiiko pesän sisäosan korte-muta-oksakasa myös kompostina, joka sulattaa lähiympäristöä? En muista onko asiaa selvitetty, mutta heitän veikkauksen, että näin on. Kompostoitumisen ja eläinten itsensä tuottama lämpö kulkeutuu sisältä sukellussuuntaan ja siksi pesän eteen syntyy kevään ensimmäinen avanto. Todentakaa jos olen väärässä.

Laulujoutsenet satumaisen kauniilla Tyyrinvirralla

Valokuvaaja Olli Korhonen on kuvannut paljon Rautalammin Tyyrinvirralla. Kauniissa videossa laulujoutsenet uivat pakkasyön jälkeen satumaisen kauniisti höyryävällä virralla.

Kysy luonnosta
Majava metsurina

Miten majava onnistuu aina kaatamaan puun haluamaansa suuntaan?

Pakkaspäivän ilmakuvaa Pirkanmaalta

Pakkaspäivän heikon valon ja pimenevän illan rauhoittavia maisemia kuvasi kauko-ohjattavalla helikopterillaan Pekka Helen. Katso video!