Toimituksen blogi

Merisirrit viihtyvät Märketin majakalla tammikuussa

Märketin majakka on rakennettu pienelle luodolle. Suomen ja Ruotsin välinen raja kulkee sen kautta.

Märket on yksi lempimajakoistani. Pari viikkoa sitten pääsin käymään siellä, kun olin nostamassa venettä Ahvenanmaalla. Sää oli vähätuulinen, joten suuntaisin talvipäiväksi laskemaan Ahvenanmaan länsipuolen luotojen merisirrejä. Niiden parvet viihtyvät kaukana rannasta luotojen tyrskyrannolla, joille meri heittää syötävää. Sirri on erikoinen ulkoluotojemme talvehtija.

Ensimmäiset merisirrit näin luodolla noin kymmenen kilometrin päässä merellä – niitä ennen näkyi lähinnä alleja, telkkiä, heinäsorsia, lokkeja ja kyhmyjoutsenia sekä joitain talvisia laulujoutsenia.

Vain liike paljasti suojaväriltään loistavasti vesirajan tummiin sävyihin sopivat sirrit. Merisirri on kiehtovimpia kahlaajalintujamme. Kourallinen niitä pesii Suomenkin Lapissa, mutta Itämeren talvehtivat sirrit voivat olla suureksikin osaksi kotoisin Huippuvuorilta, minkä rengaslöydöt paljastavat. Esimerkiksi Pohjois-Norjan rannikon sirrit taas ovat ilmeisesti enimmäkseen Venäjältä.

Huippuvuorten merisirrien löytöjä. Lähde: http://www.bioforsk.no/ikbViewer/Content/109343/Fjareplytt_Engelsk.pdf

Suuntaan yhä ulommas merelle, ja kun sääennuste on hyvä, päätän käydä vielä Märketillä. Reittini menee S-2 sukellusveneen hylyn ylitse; vuonna 1911 myrskyssä haaksirikkoutunut englantilainen s/s Belliver sai siitä seuraa 3. tammikuuta 1940, kun sukellusvene tuhoutui miinaan. (Näille vesille tuli vielä talvisodan hylky vähän myöhemmin, kun saattaja Aura II tuhoutui yhteenotossa toisen neuvostosukellusveneen kanssa, joka epäonnistui torpedoidessaan saattuetta, johon kuului kaksi kauppalaivaa ja sattumoisin sotalapsia kuljettanut Bore I -matkustajalaiva.)

En odota pääseväni Märketille maihin, mutta vedenkorkeuskin on sopiva, joten maihinnousu omin päin onnistuu. Nousen saaren tummalle kamaralle; se on magmaperäistä oliviinidiabaasia, joka tunnetaan myös kiuaskivenä. Geologia on täällä erikoista, sillä vieressä on Ahvenanmaan syvänne jossa Suomen syvin 300-metrinen vajoamakin on.

Merisirrejä Märketin majakkasaarella 13.1.2018.

Ennen maihinnousua olen kiertänyt majakkasaaren rantoja veneellä ja ilahtunut 230 merisirrin parvesta sekä yksinäisestä riskilästä. Hylkeitäkin paikalla on vain yksi,

Ahvenanmaan nämä seudut ovat maamme toiseksi runsain merisirripaikka. Enemmän merisirrejä nähdään säännöllisesti vain Jurmon-Utön alueella.

Signilskärin lintuasema.

Märketin vierailusta tulee myös Ruotsin reissu, onhan luodolla valtakunnanraja. Seuraavan päivän vietän Ålands fågelskyddsförenengin Signilskärin lintuasemalla, jolla on hiljaista. Yksinäinen peukaloinen sinnittelee saaren pusikoissa talitiaisten seurana. Joudun lähtemään myrskyn alta pois.

Merisirrejä näen retkellä yhteensä 480, ja osa hyvistä paikoista jää käymättä. Lähellä Eckerön rantaa runsaimpia lintuja ovat telkkä, alli, tukkasotka ja heinäsorsa, mutta kaikkein uloimmassa merivyöhykkeessä merisirri on tällä kertaa ylivoimaisesti runsaslukuisin laji. Kohta Märketillä tuulee 23 metriä sekunnissa. Silloinkin merisirrit viettävät talveaan siellä jossakin.

Täynnetty määrätietoja 29.1.

Toimituksen blogi
Signilskärin lintuasema on osa saaren historiaa

Talvinen käväisy Ahvenanmaan Signilskärin lintuasemalla toi mieleeni saaren pitkän historian ja talkootyön merkityksen saarelaisuudelle ja lintujen tutkimukselle.

Uutiset
Arktisten lintujen ryntäys Suomen yli käynnissä

Arktisten lintujen muutto Pohjois-Venäjälle ja Siperiaan on monen Suomenlahden rannikolla asuvan kotipihaltakin näkyvä luonnonäytelmä.

Uutiset
Suomen Luonnon Ja Taloustutkimuksen kysely: Yli puolet suomalaisista kannattaa lentoveroa

Ruotsissa otettin käyttöön lentoverohuhtikuussa. Suomalaiset kannattavat Suomen Luonnon Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan lentoveroa. Kaikista vastaajista 52 prosenttia kannatti lentoveroa ja 37 prosenttia vastusti sitä.