Uusin numero

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Toimituksen blogi

Nuoremmaksi, yksipuolisemmaksi, köyhemmäksi

Kuva Elina Juva

 
Kuva Suomen metsien nykyisyydestä ja tulevaisuudesta vaikuttaa lohduttomalta. Itä-Suomen yliopiston tutkija Philippe Fayt esitteli torstaina kansainvälisessä luonnonsuojelubiologian suurkokouksessa Jyväskylässä lähes vuosisadan kattavia metsäinventointitilastoja.

Iso osa Suomesta on metsän peitossa. Mutta millaisen metsän? Tuottavan metsämaan osuus Suomessa on kasvanut kolme miljoonaa hehtaaria toisen maailmansodan jälkeen. Tämähän kuulostaa periaatteessa hyvältä, metsä kasvaa. Todellisuus ei kuitenkaan ole lainkaan näin ruusuinen. Vanha metsä häviää etenkin Etelä-Suomen hyvätuottoisilta mailta. Suojelualueet keskittyvät vähätuottoisemmille ja tuottamattomille metsämaille ja eristyvät toisistaan. Puulajisuhteet muuttuvat.

Faytn mukaan Suomen metsissä on vuosien 1924-2013 välillä myllännyt valtava ekologinen mullistus, jolla on suuri merkitys maamme luonnon monimuotoisuuteen.

Vain muutamassa vuosikymmenessä on tapahtunut radikaali muutos metsien puulajisuhteissa, ikärakenteessa ja maaperän hydrologiassa. Nämä kolme elementtiä ovat keskeisiä tekijöitä metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Hyvätuottoisilla metsämailla mänty yleistyy ja kuusi saa väistyä. Pohjois-Suomessa mäntyjen peittävyys on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen 55 prosentista 75 prosenttiin, ja samaan aikaan kuusen osuus on pudonnut 31 prosentista vain kuuteentoista. Etelässä samankaltainen muutos on tapahtunut 1960-luvulta lähtien. Lehtimetsän määrä puolestaan putosi 17 prosentista vain kahdeksaan jo vuoteen 1984 mennessä. Viime vuosina lehtimetsän osuus on kääntynyt hienoiseen nousuun, mutta näiden lehtimetsien tulee vielä vanheta, jotta niiden ekologinen arvo nousisi.

Pohjois-Suomessa lajirikkaan 120-, 140- tai 160-vuotiaan luonnonmetsän osuus on vain 17, 14 ja kymmenen prosenttia metsämaasta, kun vielä 1920-luvulla vastaavat luvut olivat 55, 45 ja 36 prosenttia.

Fayn esitelmän viesti oli pysäyttävä. Hänen mukaansa jatkuvasti vähenevä ja metsäluonnon monimuotoisuudelle keskeinen aarniometsä tulee nykymenolla suurelta osin häviämään Suomesta tulevan vuosisadan alkuun mennessä, mikäli uusia suojelukeinoja ei oteta käyttöön.

Tietoa on. Kuunteleeko kukaan?

Uutiset
Ilmastonmuutos aiheuttaa käelle ajoituspulman

Ilmastonmuutos hankaloittaa käen pesintää. Käki on pesäloinen, ja yksilöt ovat erikoistuneet munimaan tiettyjen isäntälajien pesiin.

Uutiset
Satakieli. Kuva Mauri Leivo
Kun satakielet myöhästyivät

On kevät 2011. Normaalisti satakielten taiturointi soi tähän aikaan joka pusikossa. Mutta nyt laulua ei kuulu. On niin hiljaista, että tiedotusvälineetkin kiinnostuvat.

Uutiset
Haahkanaaras hautoo. Kuva Mauri Leivo
Erikoistuja ei pärjää – ilmastonmuutos ajaa haahkat ongelmiin

Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät. Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.