Mari Pihlajaniemi

Toimittaja
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Uusin numero

Suomen Luonto 3/2018

Ilmestyy 29.3. Tutustumme Kuhmossa elävään Tatjana-karhuun. Kannessa on sen pentu Lunak, jonka kuvasi Markus Sirkka.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Toimituksen blogi

Olipa kerran valkeita jouluja

Kuva: Istock

 
Pikkuveli oli saanut lahjaksi rattikelkan, minä leikkihevosen. Minun leikkini sujui selvästi paremmin kuin veljen epätoivoinen yritys vieressä. Vaikka kolmivuotias kuinka lykki pienillä jaloillaan, stiga luisti kovin huonosti olohuoneen lattialla.

Elettiin jouluaattoa 1984 Satakunnan mummilassa, ja satoi vettä. Oli minun elämäni ensimmäinen musta joulu. Poikkeus.

Tämän jälkeen tuli vielä liuta valkeita jouluja, mutta hiljalleen tilanne muuttui. Seitsemänvuotias minäni ei olisi suostunut uskomaan, että vain joidenkin kymmenien vuosien päästä valkoinen joulu on harvinaisuus osassa maatamme. Ilmatieteenlaitoksen arvioiden mukaan lumiset päivät tulevat tällä vuosisadalla hupenemaan entuudestaan. Talven lämpötilat kohoavat ja sademäärä kasvaa. Entistä suurempi osa sateista tulee vetenä.

Tänä vuonna on juhlittu satavuotiasta Suomea. Juhlan jälkeen puheet kääntyvät kohti tulevaisuutta. Kaikkialla pohditaan nyt innokkaasti, millainen maamme on seuraavan sadan vuoden kuluttua. Kahlatessani tänään loskassa mietin tulevia vuosia, ja aloin selata kuluneen vuoden ilmastouutisia. Tässä niistä muutamia:

 
Millaisia päätöksiä esimerkiksi EU:ssa sitten on tehty tilanteen parantamiseksi? No muun muassa tällaisia:

  • EU:ssa äänestettiin ilmastopolitiikan maankäyttöä ja metsiä koskevasta ns. LULUCF-asetuksesta. Suomi lobbasi voimakkaasti mahdollisuutta kasvattaa hakkuita:
    “Jopa ilmastotutkijoiden viesti on ollut selvempääkin selvempi: ilman hiilinielujen kasvua lähivuosikymmeninä olemme pulassa. Nyt parlamentin äänestyksessä luovuttiin siitä tärkeästä periaatteesta, jonka mukaan hakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienenemisen ilmastovaikutus pitäisi huomioida täysimääräisesti.” Suomen luonnonsuojeluliitto 13.9.2017
    ”Jos valtio keskittyy päästöjen vähentämisen ja nielujen maksimoimisen sijaan kansainvälisen ilmastopolitiikan torpedoimiseen, olisi sanottava ääneen, että toivotamme tervetulleeksi 3–4 asteen globaalin ja Suomen tasolla jopa seitsemän asteen lämpenemisen.” Suomen Kuvalehti 7.11.2017
    ”Maankäytön ilmastovaikutusten eli hiilinielujen laskentasäännöistä on päästy lopulliseen sopimukseen EU:ssa. Lopputulos sallii metsien hakkuiden kasvattamisen ilman, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi sen takia vähentää jostain muualta.. ..Suomen hallitus ja metsäteollisuus ovat pitäneet hiilinielusääntöjä tärkeinä, koska ne haluavat kasvattaa hakkuita Suomessa merkittävästi.” Yle uutiset 14.12.2017
  • EU:ssa ollaan säätämässä direktiiviä, johon sisältyvä valuvika kiihdyttäisi ilmastonmuutosta sallimalla metsien hakkuun pelkästään energian tuottamiseksi:
    “Time matters. Placing an additional carbon load in the atmosphere for decades means permanent damage due to more rapid melting of permafrost and glaciers, and more packing of heat and acidity into the world’s oceans. At a critical moment when countries need to be “buying time” against climate change, this approach amounts to selling the world’s limited time to combat climate change under mistaken claims of improvement.” The Guardian 14.12.2017

 
Aikamoisia lahjoja. Hyvää joulua vaan, ja onnea seuraavalle sadalle vuodelle!

Mustat joulut ovat pienimpiä ongelmiamme tulevaisuudessa. Niiden lisäksi lahjamme nykyisille ja tuleville sukupolville sisältää myrskyjä, kuivuutta, tulvia, nälänhätää, puutetta puhtaasta vedestä, pilaantuneen ympäristön. Ole hyvä, maailman lapsi, valitse näistä mieleisesi.

Ilmastonmuutoksen suhteen kelkkamme on kiitämässä kovaa kohti valtatietä. Me emme ole enää mäen päällä tekemässä päätöstä siitä, lähdemmekö laskemaan ylipäätään ja mihin suuntaan.

Me olemme keskellä jyrkkää rinnettä. Tuuli suhisee korvissa, vauhti kiihtyy ja autotie lähenee. Silmiä kirveltää. Moni kyydissä olija kieltäytyy painamasta jarrua. Jotkut kinaavat keskenään ohjaamisesta.

Jospa vielä ei olisi liian myöhäistä? Tänä vuonna kansainvälinen yhteisö kokoontui Bonnin ilmastokokouksessa. Ensi vuonna kokous järjestetään Puolassa. Ilmastourakka jatkuu. Takkuisesti, eripuraisesti ja haparoiden, mutta jatkuu kuitenkin. Voisimmeko me Suomessa juhlistaa uutta satavuotiskautta tekemällä aiempaa viisaampia päätöksiä? Sellaisia, joissa ajatellaan kokonaisuutta eikä vaan jonkun suppean ryhmän tai yhden teollisuudenalan etuja.

Näyttää siltä, että me tulemme kelkkoinemme päätymään tielle joka tapauksessa. Ehdimmekö hidastaa edes vähän ja väistää autoja? Tie on koko ajan lähempänä. Pitää jarruttaa niin kovaa kuin pystyy. Nyt heti.

Viikon laji
Viikon laji: Ruutana

On tavallinen talvipäivä ruutanan elämässä. Se möllöttää pienessä hutikassa kotilampensa pohjalla. Näin se on sopeutunut viettämään talvensa – puolen promillen humalassa. Ruutanalla on hämmästyttävä erikoiskyky, jonka avulla se voi elää hapettomissa olosuhteissa. Ruutanan salaisuus on kyky muuttaa hapettomuuden tuottama haitallinen maitohappo alkoholiksi. Se tuottaa alkoholia samankaltaisen prosessin avulla kuin panimohiiva.

Uutiset
Hömötiaiset stressaantuvat nuorissa talousmetsissä

Suomen Luonnon hömötiaiskyselyn vastaukset ja lintulaskentojen tulokset ympäri Eurooppaa kertovat samaa tarinaa.

Vuodenajat
Hangen vilistäjät

Myyrät viettävät talveaan pitkälti lumen alla. Peltomyyrä pysyttelee maassa nietosten suojissa jyrsimässä puiden tyviosia.