Mari Pihlajaniemi

Toimittaja
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Uusin numero

Suomen Luonto 1/2018

ilmestyy 18.1. Alli on maamme kauneimpia lintuja; pesijä, muuttaja ja talvehtija. Kannen kuvasi Pekka Komi.
MAINOS
Toimituksen blogi

Olipa kerran valkeita jouluja

Kuva: Istock

 
Pikkuveli oli saanut lahjaksi rattikelkan, minä leikkihevosen. Minun leikkini sujui selvästi paremmin kuin veljen epätoivoinen yritys vieressä. Vaikka kolmivuotias kuinka lykki pienillä jaloillaan, stiga luisti kovin huonosti olohuoneen lattialla.

Elettiin jouluaattoa 1984 Satakunnan mummilassa, ja satoi vettä. Oli minun elämäni ensimmäinen musta joulu. Poikkeus.

Tämän jälkeen tuli vielä liuta valkeita jouluja, mutta hiljalleen tilanne muuttui. Seitsemänvuotias minäni ei olisi suostunut uskomaan, että vain joidenkin kymmenien vuosien päästä valkoinen joulu on harvinaisuus osassa maatamme. Ilmatieteenlaitoksen arvioiden mukaan lumiset päivät tulevat tällä vuosisadalla hupenemaan entuudestaan. Talven lämpötilat kohoavat ja sademäärä kasvaa. Entistä suurempi osa sateista tulee vetenä.

Tänä vuonna on juhlittu satavuotiasta Suomea. Juhlan jälkeen puheet kääntyvät kohti tulevaisuutta. Kaikkialla pohditaan nyt innokkaasti, millainen maamme on seuraavan sadan vuoden kuluttua. Kahlatessani tänään loskassa mietin tulevia vuosia, ja aloin selata kuluneen vuoden ilmastouutisia. Tässä niistä muutamia:

 
Millaisia päätöksiä esimerkiksi EU:ssa sitten on tehty tilanteen parantamiseksi? No muun muassa tällaisia:

  • EU:ssa äänestettiin ilmastopolitiikan maankäyttöä ja metsiä koskevasta ns. LULUCF-asetuksesta. Suomi lobbasi voimakkaasti mahdollisuutta kasvattaa hakkuita:
    “Jopa ilmastotutkijoiden viesti on ollut selvempääkin selvempi: ilman hiilinielujen kasvua lähivuosikymmeninä olemme pulassa. Nyt parlamentin äänestyksessä luovuttiin siitä tärkeästä periaatteesta, jonka mukaan hakkuiden aiheuttaman hiilinielun pienenemisen ilmastovaikutus pitäisi huomioida täysimääräisesti.” Suomen luonnonsuojeluliitto 13.9.2017
    ”Jos valtio keskittyy päästöjen vähentämisen ja nielujen maksimoimisen sijaan kansainvälisen ilmastopolitiikan torpedoimiseen, olisi sanottava ääneen, että toivotamme tervetulleeksi 3–4 asteen globaalin ja Suomen tasolla jopa seitsemän asteen lämpenemisen.” Suomen Kuvalehti 7.11.2017
    ”Maankäytön ilmastovaikutusten eli hiilinielujen laskentasäännöistä on päästy lopulliseen sopimukseen EU:ssa. Lopputulos sallii metsien hakkuiden kasvattamisen ilman, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi sen takia vähentää jostain muualta.. ..Suomen hallitus ja metsäteollisuus ovat pitäneet hiilinielusääntöjä tärkeinä, koska ne haluavat kasvattaa hakkuita Suomessa merkittävästi.” Yle uutiset 14.12.2017
  • EU:ssa ollaan säätämässä direktiiviä, johon sisältyvä valuvika kiihdyttäisi ilmastonmuutosta sallimalla metsien hakkuun pelkästään energian tuottamiseksi:
    “Time matters. Placing an additional carbon load in the atmosphere for decades means permanent damage due to more rapid melting of permafrost and glaciers, and more packing of heat and acidity into the world’s oceans. At a critical moment when countries need to be “buying time” against climate change, this approach amounts to selling the world’s limited time to combat climate change under mistaken claims of improvement.” The Guardian 14.12.2017

 
Aikamoisia lahjoja. Hyvää joulua vaan, ja onnea seuraavalle sadalle vuodelle!

Mustat joulut ovat pienimpiä ongelmiamme tulevaisuudessa. Niiden lisäksi lahjamme nykyisille ja tuleville sukupolville sisältää myrskyjä, kuivuutta, tulvia, nälänhätää, puutetta puhtaasta vedestä, pilaantuneen ympäristön. Ole hyvä, maailman lapsi, valitse näistä mieleisesi.

Ilmastonmuutoksen suhteen kelkkamme on kiitämässä kovaa kohti valtatietä. Me emme ole enää mäen päällä tekemässä päätöstä siitä, lähdemmekö laskemaan ylipäätään ja mihin suuntaan.

Me olemme keskellä jyrkkää rinnettä. Tuuli suhisee korvissa, vauhti kiihtyy ja autotie lähenee. Silmiä kirveltää. Moni kyydissä olija kieltäytyy painamasta jarrua. Jotkut kinaavat keskenään ohjaamisesta.

Jospa vielä ei olisi liian myöhäistä? Tänä vuonna kansainvälinen yhteisö kokoontui Bonnin ilmastokokouksessa. Ensi vuonna kokous järjestetään Puolassa. Ilmastourakka jatkuu. Takkuisesti, eripuraisesti ja haparoiden, mutta jatkuu kuitenkin. Voisimmeko me Suomessa juhlistaa uutta satavuotiskautta tekemällä aiempaa viisaampia päätöksiä? Sellaisia, joissa ajatellaan kokonaisuutta eikä vaan jonkun suppean ryhmän tai yhden teollisuudenalan etuja.

Näyttää siltä, että me tulemme kelkkoinemme päätymään tielle joka tapauksessa. Ehdimmekö hidastaa edes vähän ja väistää autoja? Tie on koko ajan lähempänä. Pitää jarruttaa niin kovaa kuin pystyy. Nyt heti.

Vuodenajat
Mäyrä vetäytyy unten maille

Mäyrät, karhut ja supikoirat viettävät Suomessa talvensa nukkumalla. Mäyrä aloittaa talvilevon loka–marraskuussa ja torkkuu keräämänsä rasvavaraston turvin huhtikuulle asti. Nukkuja saattaa kuitenkin heräillä välillä ja leudoilla keleillä poistua pesästä.

Uutiset
Kuuntele piekanan ääninäyte

Ensi vuonna piekananuorisoa voi jälleen liikkua Etelä-Suomessa sankemmin joukoin.

Vuodenajat
Eläimetkin käyvät marjassa

Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin. Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.