Uusin numero

Suomen Luonto 3/2018

Ilmestyy 29.3. Tutustumme Kuhmossa elävään Tatjana-karhuun. Kannessa on sen pentu Lunak, jonka kuvasi Markus Sirkka.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Toimituksen blogi

Signilskärin lintuasema on osa saaren historiaa

Signilskärin lintuaseman rakennus on katsonut merelle parisataa vuotta. 11.12. 2016. Kuva Antti Halkka

 
Katselen Ahvenanmaan Signilskärin 200-vuotisten kivimuurien suojaamaa satamaa. Olemme tulleet ystäväni Timon kanssa saaren lintuasemalle laittamaan soutuveneen  sisään rantavajaan.

Satama on täällä, koska Signilskär Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä oli tärkeä välietappi postireitillä. Lintuaseman yläkerroksesta näkee päivällä molempien maiden rannikot, ja pimeällä kirkkaimmin välkkyy Ruotsin Understenin majakka.

Joulukuinen meri ja maisema on erilainen kuin kesällä, vahva, autio ja jotenkin historiallinen. Kaukaiset saaret näyttäytyvät kangastuksina ja taivas on saanut annoksen vain talven palettiin kuluvaa siniharmaata.

Näkymä Signilskäriltä koilliseen. Högstenin pooki näkyy. Joulukuu 2016. Kuva Antti Halkka
Näkymä Signilskäriltä koilliseen. Högstenin pooki näkyy. Joulukuu 2016. Kuva Antti Halkka

 
Veneen nosto ei onnistuisi yksin. Maailmassa on paljon sellaista minkä tekeminen onnistuu vain yhdessä. Se voi olla elämän ehto. Signilskärin saari autioitui 1936, kun kolmesta taloudesta yksi päätti lähteä.

Kaksi taloa ei ollut enää kylä, eikä ollut kylliksi kylänväkeä. Vähentyneelle väelle hankalaksi olisi käynyt muun muassa talviveneiden nosto ja asiointi 11 kilometrin päässä rannassa.

Näin katkesi 1500-luvun lopulta jatkunut asutus.

Elämä saarella oli kovaa, ja puutettakin kärsittiin, mistä puhuttelevin esimerkki on reilun 300 vuoden takaa. Saarelainen Per Joensson totesi rantakrouvissa Jumalan luvanneen pitää hänet ravittuna ja että tuon ”vanhan kelmin” tulisi pitää lupauksensa. Tällaisesta puheesta seurasi 1685 teloitus ja teilaus.

Vastatuuli oli pakottanut Perin päiväkausiksi odottelemaan saareen pääsyä.

Vanha kuva Signilskäriltä. Kuva Eva Karlssonin albumista
Vanha kuva Signilskäriltä. Kuva Eva Karlssonin albumista

 

Signilskärin lintuasema ja satama. Joulukuu 2016. Kuva Antti Halkka
Signilskärin lintuasema ja satama. Joulukuu 2016. Kuva Antti Halkka

 
Mietin saarelaisia, kun myöhemmin katselemme saarelaisperinnettä vaalivan Eva Karlssonin albumin vanhoja kuvia.

Lintuasema eli silloinen Ekvallin talo näkyy kuvissa ja laiturin kivet ovat paikallaan, mutta satama pullistelee tarvikevajoja. Silakallakin oli oma vajansa.

Kun Signilskär tyhjeni, Ekvallin talon osti Ålands fågelskyddsförening ja siirsi viereisestä saaresta sinne jo 1927 alkaneen lintuaseman toiminnan. Sitäkin ennen lintujen tutkijat kävivät usein saarella. Rengastuksen pioneeri Johannes Snellman otti oheisen kuvan kotihaahkaa silittävästä Meri Karlssonista, ja hetki tallentui Karlssonien albumiin.

Meri Karlsson ja haahka Signilskärillä 1927. Kuva Johannes Snellman, Eva Karlssonin kotialbumi
Meri Karlsson ja haahka Signilskärillä 1927. Kuva Johannes Snellman, Eva Karlssonin kotialbumi

 
Paljon suomalaisen lintutieteen historiasta on syntynyt Ahvenanmaan ja muun Suomen lintuasemilla.

Harrastajat rengastavat lintuja, tarkkailevat muuttoa ja paikallisia lintuja. Sukupolvien ajan jatkunut työ on vähitellen muodostanut käsityksen lintujen menemistä ja tulemisista. Suomen lintututkimuksen yksi kivijalka on harrastajien talkootyö.

Näin talvella lintuja on vähän. Yllätämme huuhkajan metsiköstä. Merellä liikkuu eloisia alliparvia ja ympäristön kareille on saapunut talvivieraiksi merisirrejä. Muutamia terhakoita peukaloisia löytyy saaren tiheiköistä.

Maisemaan tuovat iloista väriä tyrnit, joiden hohto kuuluu Ahvenanmaan saariston parhaiden paikkojen alkutalven maisemaan.

Tyrnejä Signilskärillä. Joulukuu 2016. Kuva Antti Halkka
Tyrnejä Signilskärillä. Joulukuu 2016. Kuva Antti Halkka
Toimituksen blogi
Merisirrit viihtyvät Märketin majakalla tammikuussa

Merisirri on Itämeren erikoinen talvivieras. Kävin katsomassa niitä Ahvenmaan länsipuolella.

Viikon laji
Viikon laji: Meriharakka pesii usein vasta kymmenvuotiaana ja parittelee 700 kertaa ennen munintaa

Meriharakat saapuvat huhtikuussa Suomeen. Räikeän näköinen ja räiskyväluonteinen lintu ei jää huomaamatta,

Kolumnit
Vahtikoira: Entäpä maapallo, Vietnam ja Turkki?

Ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista tulee päivittäin hyviä ja huonoja uutisia. Hyvä uutinen on esimerkiksi Ruotsin päätös säätää lentovero, joka astuu voimaan huhtikuussa. Yksi ikävä ilmastouutinen on, että Intian ohella myös Indonesia, Turkki ja Vietnam lisäävät hiilivoimaa nopeasti.