Toimituksen blogi

Suomalaisten kehrääjien muutonseurantaan haetaan varoja joukkorahoituksella

Päivälevolla kehrääjä luottaa suojaväriinsä. Kuva: Andrzej Łuczak / Wikimedia Commons CC BY 3.0

 
Vuoden pimeimpänä aikana lämpimät kesäyöt tuntuvat kaukaisilta. Nyt yritän kuitenkin virittäytyä siihen alkukesän tunnelmaan, kun aurinko on laskenut. Hämärässä erottuvat vielä kirkasta taivasta vasten puiden silhuetit. Lintujen iltakonsertti on miltei hiljentynyt, mutta heleä punarinnan jutustelu ja laulurastaan jankutus vielä kuuluvat. Kunnes yht’äkkiä aukean laidasta alkaa kuulua ontto surina.

Se on kehrääjä, lintu, jota päiväsaikaan pääsee harvoin näkemään. Sitten surina hieman vaimenee ja tasainen tahti häiriintyy, kun se lähtee lentoon ja reviirinsä merkiksi läiskyttää kuuluvasti siipiään yhteen.

Nuorena lintuharrastajana pääsin kotkalaisen rengastajan Ari Vuorion mukaan kehrääjäretkille. Kesäyöt ja kehrääjät tekivät lähtemättömän vaikutuksen.
Linnut pyydystävät taidokkaasti hyönteisravintoa ilmasta. Niillä on pieni nokka, mutta valtava kita, joka helpottaa hyönteisten nappaamista ilmasta. Nokan ympärillä on paksuja karvoja, sukasia, jotka ilmeisesti auttavat hyönteispyynnissä. Niiden täytyy olla tärkeitä, sillä karvojen sukimista varten linnuilla on erikoistyökalu: kehrääjän keskivarpaan kynsi on sahalaitainen, kuin kampa! Kaikesta tästä vaikuttuneena aloin itsekin rengastaa kehrääjiä, kunnes biologian opinnot veivät minut Ouluun, kauas kehrääjien levinneisyyden pohjoispuolelle.

Nyt Suomessa ollaan virittelemässä hanketta kotimaisten kehrääjien talvehtimisalueiden löytämiseksi. Muuttoreitit ja talvipaikat on tarkoitus selvittää gps-paikantimien avulla, mikä on perinteistä rengastusta paljon tehokkaampi työkalu.
Tukea selvitykseen haetaan joukkorahoituksen kautta. Sinäkin voit siis auttaa.

Hankkeen takana ovat rengastajat yhdessä Luonnontieteellisen museon eli Luomuksen kanssa. Kehrääjien pyynti tehdään vapaaehtoistyönä ja paikantimet sekä niistä syntyvät kulut katetaan joukkorahoituksella. Minimitavoite on 3000 euroa, mutta toiveissa on saada kasaan 9000 euroa.

”Tavoitteena on valjastaa kymmenen kehrääjää gps-lähettimin”, Luomuksen museomestari Juha Honkala kertoo. Linnut pyydetään kesien 2018–2019 aikana Uudeltamaalta.
Kevyt, vain 1,7 gramman painoinen lähetin kiinnitetään linnun selkään kuin reppu. Seuraavana kesänä sama lintu pyydetään uudestaan, jotta lähetin saadaan takaisin, ja tallentuneet paikannustiedot purettua. Kehrääjällä uudelleenpyynti onnistuu hyvin, sillä linnut palaavat uskollisesti takaisin kotireviirilleen.
”Gps-paikannin on tarkka, se kertoo linnun sijainnin kilometrin tarkkuudella”, Honkala kertoo. Ero aikaisemmissa tutkimuksissa ulkomailla käytettyihin valopaikantimiin on huikea. Niiden sijaintitiedot voivat heittää parikin sataa kilometriä.

Toistaiseksi tietoja suomalaisten kehrääjien muutosta on hyvin niukasti. Rengastustoimiston mukaan yhteensä 4300 lintua on saanut renkaan vuodesta 1913 alkaen. Rengaslöytyjä on kertynyt lähes 400, tosin suurin osa niistä on saatu kotimaasta kesäaikana. Ulkomailta tavattuja suomalaisia kehrääjiä on vain kourallinen: muuttomatkan varrelta Liettuasta, Latviasta, Bulgariasta ja Kreikasta. Ainut löytö talvehtimisalueilta on trooppisesta Afrikasta, Sambiasta.

Ruotsalaiset, belgialaiset ja englantilaiset tutkijat ovat jo hyödyntäneet valopaikantimia kehrääjien muuton ja talvehtimisalueiden tutkimiseen. Nämä linnut muuttivat laajalle alueelle eteläiseen trooppiseen Afrikkaan: Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Botswanaan, Sambiaan, Namibiaan, Angolaan, Sudaniin, Ruandaan ja Burundiin.

Jos hanke saa riittävän rahoituksen, kesän 2019 jälkeen suomalaisten kehrääjien muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista saadaan entistä tarkempia tietoja.

Voit osallistua kehrääjätutkimuksen rahoitukseen linkin kautta 5.2.2018 mennessä.
Vähintään 20 euroa lahjoittaneet saavat ensi kesän jälkeen kuvitetun raportin pyydetyistä kehrääjistä ja tutkimuksen etenemisestä sähköpostiinsa. Lisätietoja löytyy hankkeen verkkosivuilta.

Kehrääjän levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Aasiaan. Tämä kehrääjä rengastettiin Kataloniassa, mistä sekin muuttaa talveksi jonnekin trooppiseen Afrikkaan. Kuva: Riikka Kaartinen
100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Kurkien muuttoaamu

Haeskan lintutorni Matsalun lahden rannalla Virossa eilen ennen auringonnousua.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Kuullella kehrääjälintuu

Kehrääjän tavoittaa vasta auringonlaskun jälkeen. Nyt pimenevinä iltoina ja kasvavan kuun öinä onkin hyvä aika tarkkailla!

Vuodenajat
Kiljuhanhien ennätysvuosi Suomessa ja Norjassa

Siikajoella laskettiin tänä keväänä suurin hanhimäärä sitten vuoden 1963, yhteensä 121 kiljuhanhea.