Heikki Vasamies

päätoimittaja
Suomen Luonnon päätoimittaja jota pohdituttavat etenkin eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Retkillä tulee tutkittua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia.
Uusin numero

Suomen Luonto 7/2017

Lähdemme siementen matkaan sivuilla 14–23. Kannen ohdakkeen siemenen kuvasi Taru Rantala/Vastavalo.
MAINOS
Toimituksen blogi

Valkoinen vilahdus

Lumeton maa on lumikolle vaikea haaste. Kuva: Jukka J. Nurmi

 
Linturetkellä rantametsässä huomaan kohti laahustavan valkean lumikon. Yleensä äärettömän vilkasliikkeisen pikkupedon kulku on tällä kertaa verkkaista, ja syykin on näkyvillä: Se raahaa mukanaan itsensä kokoista rottaa.

Koloja ja talonalusia nuohoavalle lumikolle rotta on toivesaalis, vaikka sen raskastekoisena ja aggressiivisesti hampailla puolustautuvana luulisi olevan vaikea voitettava. Lumikko on kuitenkin liikkeissään niin uskomattoman vikkelä, että rotta ei usein ehdi saada puraisuakaan perille.

Rottia lienee vaivatonta löytää ja yllättää kulttuuriympäristössä, mutta toisin on luonnossa – ainakin täällä Etelä-Suomessa.

Valkoturkin elämä lumettomassa metsässä ei ole helppoa. Valkoinen väri on kuin huutomerkki tummanpuhuvassa ympäristössä. Koko ajan varuillaan olevat saaliseläimet huomaavat saalistajan helposti jo kaukaa. Toisaalta isommat pedot kuten pöllöt ja kanahaukka äkkäävät yläilmoista vaivatta metsässä vilistävän lumikon.

Vuosituhansien saatossa kehittynyt suojaväri on kääntynyt uhaksi. On mielenkiintoista nähdä miten lumikkokanta reagoi tähän uuteen haasteeseen – yleistyvätkö vielä nykyään harvinaiset osin ruskeaturkkiset yksilöt talvisessa Etelä-Suomessa.

Lumikon eteläisempi rotu, isolumikoksikin kutsuttu, ei talveksi vaihda valkoista talviturkkia. Isolumikko asustaa mm. Etelä-Ruotsissa.

Kärppä vauhdissa. Kuva: Teuvo Hietajärvi

 
Siellä missä lunta vielä riittää, valkeat pikkupedot hyötyvät suojaväristään. Kärppä ja lumikko ovat tehokkaita saalistajia, ja osaavat käyttää elinympäristönsä tarjoamat mahdollisuudet erinomaisesti hyväkseen. Lumikko on kaksikosta selkeä pikkujyrsijäspesialisti, kun taas kärppä käyttää tarjontaa monipuolisesti hyväkseen: ruokalistalla on myyriä, hiiriä, rottia, kaneja, lintuja. Kärppä kiertelee myyriä houkuttelevien latojen, ruokintapaikkojen, risukasojen ja ojanpenkkojen tuntumassa ja nappaa pakoon pinkovat saaliseläimet silmänräpäyksessä.

Myyrät ja hiiret pyrkivät välttelemään kärppää ja lumikkoa niiden hajuja nuuhkien. Näkökontaktiin ei kannatakaan pyrkiä – valkoinen vilahdus koituu äkkikuolemaksi.

Kysy luonnosta
Lumikko vai kärppä?

Pihassamme Helsingin Kannelmäessä vilisti valkoinen pieni ja solakka eläin, jonka määritimme kirjoista lumikoksi. Onko se kovin tavallinen eläin kaupungissa? Mitä se löytää ruuakseen kaupunkioloissa?

UutisetVuodenajat
Lämmin turkki suojaa kärppää

Kärpällä eli portimolla on kuninkaallinen talviviitta. Sen valkoinen talviturkki mustine hännänpäineen on paitsi kaunis myös erittäin lämmin.

Vuodenajat
Mökkipihan asukkaat: Vikkelä myyränloukku

Jos mökkipihalta löytyy myyriä, ne voivat houkutella paikalle tehokkaan myyränverottajan, vikkelän kärpän.