Toimituksen blogi

Valosaaste häiritsee öisin lentäviä pölyttäjiä

Katuvalot ja muu valosaaste harhauttaa yöllä lentäviä hyönteisiä. Kuva: dbgg1979 / Flickr CC BY 2.0

 
Elokuussa yöt pitenevät vauhdilla. Etelä-Suomessa päivä lyhenee elokuun aikana lähes kolmella tunnilla, pohjoisessa jopa yli viidellä tunnilla. Pohjolan eläimet ovat sopeutuneet valoisiin kesäöihin, mutta monille otuksille pimeät yöt ovat tärkeitä, jopa elinehto. Arvion mukaan selkärankaisista kolmannes ja selkärangattomista yli 60 prosenttia liikkuvat hämärissä tai yöllä.

Myös tietyt kasvien pölyttäjät ovat yöaktiivisia. Nykyäänkin ne tunnetaan vielä huonosti verrattuna päivällä liikkuviin pölyttäjiin.

Tuore sveitsiläinen tutkimus selvitti pölyttäjiä häiritsevän keinovalon eli valosaasteen vaikutusta pölyttäjien määrään ja kasvien siementuottoon. Tutkimus julkaistiin elokuun alussa arvostetussa Nature-tiedelehdessä.

Pääosa kasvien pölytystutkimuksesta, kuten pölyttäjistäkin, on keskittynyt valoisaan aikaan. Illan alkaessa hämärtyä lähtee liikkeelle kuitenkin erillinen pölyttäjäjoukko, joiden merkitystä on pitkään aliarvioitu. Yövuorossa työskentelevät monet kovakuoriaiset ja yöperhoset, kuten kiitäjät, kehrääjät ja yökköset, mutta liikkeellä on myös kärpäsiä, sääskiä, luteita ja pistiäisiä.

Tutkimus selvitti öisten pölyttäjien vierailuja keltaohdakkeelle pimeänäkölatteiden avulla. Keltaohdake on vaaraantunut kasvi, jota Suomessakin tavataan Ahvenanmaalla ja muualla maassa satunnaisesti. Keski- ja Itä-Euroopassa keltaohdake on yleisempi.

Tutkimuksessa selvisi, että öinen keinovalo vaikuttaa sekä yöpölyttäjien lajimäärään että aktiivisuuteen. Yöllä valaistuilla ohdakkeilla kävi yli 60% vähemmin pölyttäjiä kuin pimeässä olevilla kasveilla. Pölyttäjälajeja nähtiin valaistuilla keltaohdakkeilla kolmannes vähemmän kuin pimeässä. Tämä näkyi myös ohdakkeiden siementuotossa: pimeässä olevat kasvit tuottivat enemmän siemeniä kuin yöllä valaistut kasvit.

Merkittävää tuloksissa oli myös se, että valoisaan aikaan päiväaktiiviset pölyttäjät kävivät kaikissa kukissa normaalisti. Tulokset siis osoittivat, että päiväaktiiviset pölyttäjät eivät kykene paikkaamaan keinovalon aiheuttamaa pölyttäjävajetta. Aikaisemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että yölliset pölyttäjät kuljettavat enemmän siitepölyä kukasta toiseen kuin päiväaktiiviset lajit. Tämä tekee yökyöpeleistä tehokkaampia pölyttäjiä.

Suomalaisia kasveja ajatellen tutkimustulos on huolestuttava. Tienvarsien niitetyt alueet toimivat korvaavana elinympäristöinä monille ketojen ja niittyjen kasvilajeille, jotka niittämättömillä alueilla joutuvat muiden kasvien tukahduttamiksi. Tienvarret ovat usein myös valaistuja, mikä voi heikentää harvinaistuvien keto- ja niittykasvien siementuottoa. Tämä nostaa entisestään hoidettujen perinneniittyjen ja ketojen arvoa luontaisilla kasvupaikoilla, minne katuvalojen kaje ei yllä.

Keinovalon haitalliset vaikutukset eivät rajoitu pelkästään yöaktiivisiin pölyttäjiin ja niiden pölyttämiin kasveihin. Muutama vuosi sitten ilmestynyt Valon varjopuolet -kirja (Lyytimäki & Rinne 2013) kertoo monipuolisesti keinovalon haitallisista vaikutuksista yöeläimiin.

Kirjan mukaan haitallisimpia valoja ovat elohopeaa sisältävät lamput, joista nykyään ollaan onneksi luopumassa. Saksassa on arvioitu, että yhden kaupungin elohopealamput tappavat joka yö kolme miljoonaa hyönteistä.

Toki toisille lajeille keinovaloista voi olla hyötyäkin. Hyönteisiä syövät lepakot ja hämähäkit kerääntyvät lamppujen lähelle, mistä ne saavat helpommin pyydettyä hyönteisravintoa. Haittapuolena joidenkin pimeään tottuneiden eläinten silmät voivat vahingoittua kirkkaista valoista.

Erityisen haitallisia ovat lamput, joiden spektrissä on myös lyhytaaltoista valoa. Ihmisen silmissä sellainen valo näyttää luonnolliselta. Jos valon hyönteisuhreja haluaa välttää, voi kotipihansa valaistuksen vaihtaa sellaisiin lamppuihin, jotka eivät vedä hyönteisiä puoleensa. Tällaisia ovat esimerkiksi LED-lamput, joiden värilämpötila on 3000–6000 kelviniä.

Nautitaan siis elokuun pimenevistä öistä. Öinen pimeys ilman valosaastetta on hyväksi ihmisellekin. Valon määrä vaikuttaa paitsi yöunen laatuun myös aineenvaihduntaan ja mielialaan.

Vuodenajat
Salaperäinen tähtitalvikki kukkii tuoreilla kankailla

Erikoinen tähtitalvikki on tuoreiden kankaiden ja korpien kasvi. Se kiehtoi ja inspiroi myös Akseli Gallen-Kallelaa.

Vinkit
Opi kimalaisten alkeet Suomen Luonnon kimalaiskoulussa!

Suomen Luonnon kimalaiskoulu esittelee maamme helpoimmin tunnistettavat kimalaislajit ja lajiryhmät.

Toimituksen blogi