Kategoria: Arkiston aarteita

ArtikkeliArkiston aarteita
Arkiston aarteita: Marjojen voimaa

Kotimaisten marjojen tiedetään tepsivän moneen vaivaan.

ArtikkeliArkiston aarteita
Kyläelämää kaupungissa

Siirtolapuutarhoilla on Suomessakin pitkät perinteet

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Pesäni on kotini

Jos linnut hakisivat pesätarpeensa kaupasta, hyllyn reunassa lukisi oksia, jäkälää, heinää, savea, karvoja, höyheniä, hämähäkinseittiä ja jossakin tapauksessa myös Aku Ankkaa.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Hyvästi jää

Kevätjäät sulavat niin maalta kuin mereltäkin. Routa raukeaa ja jää muuttuu puikoiksi. Tulee kevät.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Mustarastas on kevään keltanokka

Kun mustarastas keväällä saapuu, se on merkki, että nyt oikeasti tapahtuu. Talven selkä alkaa murtua.

ArtikkeliArkiston aarteita
Arkiston aarteita: Paluu Myrskyluodolle

Myrskyluodon Maija on monelle saariston ystävälle eräänlainen ikoni. Lasse Mårtenson kertoi vuonna 1999 Suomen Luonnolle suhteestaan saaristoon.

ArtikkeliArkiston aarteita
Tuleeko sakaali Suomeenkin?

Suomeen sakaalia ei heti odoteta, mutta Viron länsirannikon ruovikoissa ja katajikoissa on jo pieni vakiintunut kanta.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Kesätamineissa

Talviluonnon valkeutta täplittävät vihreän eri sävyt. Ainavihannat kasvit ovat kesäasussaan ympäri vuoden.

ArtikkeliArkiston aarteita
Kotkien talviruokkijan arkipäivä

Martti Hario julkaisi Suomen Luonnossa 1974 artikkelin merikotkien haaskaruokinnasta. ”Talviruokinnalla pyritään antamaan kotkille terveellistä ruokaa ”vastalääkkeenä” niihin kertyneille ympäristömyrkyille. Kuolleina löydetyistä merikotkista ja kuoriutumattomista munistahan on löydetty suuria myrkkymääriä. Ravintoketjun yläpäässä olevien suurten petolintujen lisääntyminen on heikentynyt torjuntamyrkkyjen käytön lisääntyessä.”

ArtikkeliArkiston aarteita
Suomen merikotkat 1970–76

Suomen Luonnon vuoden 1977 ensimmäisessä numerossa oli katsaus vuosikymmenen merikotkatilanteeseen. Merikotkat saivat heikosti poikasia mutta kanta oli vakaa. Kirjoittajat päättelivät, että Suomen merikotkakanta saa täydennystä ulkopuolisilta alueilta

ArtikkeliArkiston aarteita
Suomen merikotkat v. 1973

Suomen Luonnon kannessa hätkähdyttivät 1973 merikotkakolmoset. Lehden jutusta ilmenee, että kuvassa on enemmistö vuoden merikotkanpoikasista.

ArtikkeliArkiston aarteita
Arkistojen aarteita: Suomen merikotkien pesintä vuosina 1974 ja 1975

Suomen Luonto kertoi 1970-luvulla merikotkan kuulumiset. Merikotkaraportti vuosilta 1974 ja 1975 julkaistiin numerossa 5/1975. Koko maan poikastuotto oli 1974 kymmenen, 1975 vielä vähäisempi.

ArtikkeliArkiston aarteita
Arkistojen aarteita: Merenkurkun merikotkain perikato

Suomen Luonto julkaisi vuonna 1970 artikkelin Merenkurkun merikotkain perikato. Merikotkien pesinnät epäonnistuivat ja kirjoittajat ehdottavat suojelutoimia. Kolme vuotta jutun julkaisemisen jälkeen perustettiin WWF:n merikotkatyöryhmä.

ArtikkeliArkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Oi kuusipuu

Joulukuusi on perua jo esikristillisellä ajalla yleistyneestä puiden juhlakäytöstä. Puun vihreys oli vertauskuva kasvulle ja hyvinvoinnille.

ArtikkeliArkiston aarteitaUutiset
Kittilän kultakaivoksen jäteallas vuotaa – Suomen Luonto kertoi altaiden heikoista pohjarakenteista kolme vuotta sitten

Suomen Luonto kertoi Juha Kauppisen jutussa Kittilän Suurikuusikon kaivoksen altaiden heikoista pohjarakenteista jo kolme vuotta sitten

ArtikkeliArkiston aarteitaUutiset
Arkiston aarteita: Pohja pettää

Asiantuntijoiden mielestä Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen jätealtaiden pohjarakenteeseen ei voi luottaa. Vaarassa ovat pohjavesien lisäksi arvokkaat kalajoet.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Mustikka on metsän tärkein marja

Kun mättäät ovat sinisenään mustikoita, asiat ovat hyvällä tolalla.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Karhujen talviuni on fysiologinen ihme

Karhun aineenvaihdunta muuttuu talviunilla suljetuksi. Mitään ei mene sisään, eikä mitään tule ulos. Silti karhut kömpivät keväällä pesästään terveinä, naaraat monesti vielä pennut mukanaan.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Lumijäljet kertovat

Lumi paljastaa, millä asialla eläin on ollut. Onko se lepäillyt, ruokaillut, paennut, saalistanut vai taittanut matkaa?

ArtikkeliArkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Sammalten maa

Nyt on hyvä aika lähteä sammalretkelle! Metsiemme yleisimpiä sammalia tutkimalla näkee hienoja yksityiskohtia: palmuja, palmikoita ja unduloivia lehtiä.

ArtikkeliArkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Konneveden kimmellyksessä

Kansallispuistojemme kuopus Etelä-Konnevesi tarjoaa rauhaa ja monipuolisia elämyksiä, ikimetsiä ja erämaarantoja. Lue Ritva Kuparin retkikokemuksista, jotka julkaistiin Suomen Luonnossa 5/2013. Tuolloin kansallispuisto oli vasta suunnitteilla.

ArtikkeliArkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Luontoon mars!

Kävely metsässä tuo hyvän mielen ja marjojen syönti pitää flunssan loitolla. Nämä tutkitut luonnon lääkkeet ovat kaikkien ulottuvilla.

ArtikkeliArkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Sienensyöjät

Keltavahvero loistaa metsän siimeksessä kuin lamppu. Heiniä ja kuivia lehtiä siirtelemällä löytyy lisää pienempiä maan valoja. Olen sienessä, Samoin on sienen lakilla venyttelevä etana. Yli 90 prosenttia ruokasienistä jää keräämättä. Mutta on niilläkin ottajia.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Pitkä matka Korvatunturille

Korvatunturi kohoaa Itä-Lapin erämaassa. Sen terävät huiput kuulostelevat Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeen rauhaa. Jäljistä päätellen tunturilla tallustelevat niin karhu, susi, ilves kuin ahmakin.

ArtikkeliArkiston aarteitaUutiset
Arkiston aarteita: Stadin villi vihreä saari

Kaavoituksen uhkaama Vartiosaari on tuntemattominta Helsinkiä. Lue Suomen Luonnon numerossa 3/2011 julkaistu artikkeli Vartiosaaresta ja sen luontoarvoista. Aihe on nyt ajankohtainen, sillä saareen suunnitellaan 5000-7000 asukkaan kaupunginosaa.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Löytöretkellä Suomessa. Talvinen Jurmo hurmaa

On pilkkopimeää. Laivan ja laiturin välissä ammottaa aukko, jonka päälle on asetettu jotenkuten kapea trukinlava. Taiteilen itseni ulos ja olen Jurmossa! Viimeinkin. Matka Helsingistä tänne Korppoon ulkosaareen on kestänyt kahdeksan tuntia. Olemme silti edelleen Suomessa, vaikka huomenna näen, että voisimme olla melkein missä vain. On marraskuun loppu.

ArtikkeliArkiston aarteitaUutiset
Arkiston aarteita: Šamaanien sieni

Punakärpässieni ei ole myrkkysienistämme vaarallisin, mutta siihen liittyy enemmän tarinoita kuin yhteenkään muuhun sieneen. Wassonien hypoteesin mukaan kärpässieni tarkoittaa sientä, joka aiheuttaa kärpäsiä päähän, tekee ihmisen sekopäiseksi – ja sehän on punakärpässienen kiistaton ominaisuus. Artikkeli on julkaistu Suomen Luonnon numerossa 6/2012