Kategoria: Vinkit

ArtikkeliVinkit
Klassikkolukuvinkkejä

Toimitus kokosi vinkkejä luontokirjallisuuden klassikoista. Ole hyvä, poimi mieleisesi!

ArtikkeliUutisetVinkitVuodenajat
Veikeä viiksitimali

Suomen rannikon ja joidenkin järvienkin parhaat ruovikot ovat saaneet viime vuosikymmeninä uuden asukkaan viiksitimalista.

ArtikkeliVinkit
5 luontokuvaajaa Instagramissa

Sosiaalinen media on tarjonnut valokuvaajille uusia tapoja jakaa kauniita luontokuvia yleisöilleen. Esittelemme viisi suomalaista luontokuvaajaa, joita kannattaa seurata Instagramissa.

ArtikkeliVinkit
Läjien anatomia

Eläimiä näkee luonnossa harvoin, mutta käyntikortteja ne jättävät. Mikä uloste on kenenkin?

ArtikkeliVinkit
Yksi kyssä!

Kyssäkaali näyttää ihan juurekselta, mutta on nimensä mukaisesti kaali. Kasvista syödään varren yläosaan muodostuva varsimukula, jota sanotaan kyssäksi.

ArtikkeliVinkit
Vinkkejä talvilintujen ruokintaan

Jälleen on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Pohjolan talvea jää uhmaamaan noin 70 lintulajia, joista useimmat vierailevat lintulaudoilla säännöllisesti. Tässä vinkkejä lintulautailijalle.

ArtikkeliVinkit
Lähde rupijäkäläretkelle!

Juuri nyt on hyvä aika lähteä tutustumaan rupijäkäliin.

ArtikkeliVinkit
Äiti värittää nyt!

Kirjakauppojen viimeaikaisia hittejä ovat olleet aikuisten värityskirjat. Teini-ikäinen tytär pyysi sellaista lahjaksi ja sain oikein antaumuksella selailla niitä.

ArtikkeliVinkit
Soiden ja ikimetsien valtakunta

Jättihonkien humina ja soiden hiljaiset tarinat vievät retkeilijän kauas arjesta Pyhä-Häkin kansallispuistossa.

ArtikkeliVinkit
Meren metsää

Rakkolevä on pohjoisen Itämeren tärkeä avainlaji. Kun se voi hyvin, myös leväsiira, leväkotilo ja siloneula voivat hyvin.

ArtikkeliVinkit
Kuminaa naamaan

Kuminapellon ohi kävellessä huomaa tuoksun. Valkoisin pienin kukin kukkiva kumina ei ulkonäöllään koreile, mutta tuoksu on sitäkin mieleenpainuvampi. Mausteenakin sen voimakas aromi jakaa mielipiteitä.

ArtikkeliVinkit
Lähde hämähäkkiretkelle!

Syksyisenä aamuna seitit paljastavat, että hämähäkit ovat olleet yöllä liikkeellä. Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten kahdeksanjalkaisia kavereita jää varmasti sinunkin luontopolkusi varrelle.

ArtikkeliVinkit
Sorbus-likööri

Pihlajan tieteellinen nimi on Sorbus aucuparia. Tämä muistuttaa meitä Sorbus-likööristä. Vuonna 1935 Alkoon tullut juoma poistui hyllyiltä 2010, mikä sai aikaan jopa pienen kansanliikkeen.

ArtikkeliVinkit
Säilö marjoja linnuille

Linnut ehtivät syödä suuren osan pihlajanmarjoista jo ennen joulua. Sen jälkeen koittaa kuitenkin tositalvi, jolloin marjat tulisivat suurimpaan tarpeeseen. Säilö marjoja lintujen puolesta.

ArtikkeliVinkit
Pohjoisen riekonmarja sopii mehuihin ja soseisiin

Riekonmarjan sato on pieni, eikä sitä juuri hyödynnetä, mutta tutkijoiden kiinnostus on herännyt. Tiedetään, että riekonmarjassa on vähän sokereita mutta poikkeuksellisen paljon syaniidi-3-O-arabinosiidi-nimistä antosyaania.

ArtikkeliVinkit
Hyväsatoisessa variksenmarjassa paljon antosyaaneja

Variksenmarja sen sijaan on tyrnin tapaan tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan vakaa. Se on myös Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen.

ArtikkeliVinkit
Rämeiden juolukka sopii hilloihin ja mehuihin

Juolukassa on runsaasti niin sanottuja flavonoleja, etenkin kversetiiniä, jonka on huomattu vaikuttavan ehkäisevästi muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

ArtikkeliVinkit
Keltaista juurekasta

Syksyn tullen alkavat taas maistua erilaiset juurekset. Vaihtelua tarjontaan – ja väreihin – tuo esimerkiksi keltajuuri, joka on punajuuren sukulainen.

ArtikkeliVinkit
Lehtiselleri on bestselleri

Vankkavartinen lehtiselleri tarjoaa mukavaa vaihtelua kasvisten ystävälle. Tuoreen varren tunnistaa siitä, että sen ruodit napsahtavat taivutettaessa poikki

ArtikkeliVinkit
Puutarha parantaa

Kun ihminen hoitaa luontoa, myös luonto hoitaa ihmistä. Tähän perusajatukseen pohjautuu puutarhaterapia, johon Suomessakin nyt koulutetaan osaajia.

ArtikkeliVinkit
Vielä ehdit Putte-näyttelyyn

Vielä ehdit käydä katsomassa PUTTE -valokuvanäyttelyn metsien tuntemattomasta aarreaitasta Espoon Villa Elfvikin luontotalossa. Näyttely on esillä 14.6. saakka.

ArtikkeliVinkit
Joka paikan hauki – katso kutukalenteri

Kudulle juuri näihin aikoihin käyviä haukia elää miltei kaikissa järvissämme, joissa ja meressä. Kalat hakeutuvat matalille rannoille kasvillisuuden sekaan kutemaan, laskemaan mätinsä ja maitinsa. Naaras päästää mätiä useampaan kohtaan turvatakseen poikasille riittävän ravinnon.

ArtikkeliVinkit
Lehtikaalin lumoissa

Lehtikaali on tällä hetkellä vihannesten kuningatar ainakin terveellisyytensä vuoksi. Siinä on paljon rautaa, karoteenia, kalsiumia ja proteiinia sekä C-vitamiinia jopa kaksi kertaa niin paljon kuin appelsiinissa. Se sopii mainiosti salaatteihin, paistoksiin, keittoihin tai pirtelöihin. Perinteisen vihreän lehtikaalin lisäksi markkinoilla on punaista lehtikaalia sekä palmukaalia, josta povataan tulevaa prinsessaa.   LEHTIKAALILLA AATELOITUJA RESEPTEJÄ, OLE HYVÄ! Lehtikaali-sipulipaistos […]

ArtikkeliVinkit
Luontoilta on vetreä nelikymppinen

Radio Suomen Luontoilta täyttää 40 vuotta! Suomen Luonto -lehti onnittelee hyvin ajan hammasta kestänyttä radio-ohjelmaa.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, osa 25: varpuspöllö

Varpuspöllö on varpushaukan ohella lintulaudalla tavallinen saalistaja.

ArtikkeliVinkit
Tee räystäspääskylle huopapesä

Pääskyset tulevat Etelä-Suomeen toukokuun alussa. Jos lähimailla ei ole savea, räystäspääskyt eivät hevin asetu taloksi.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 24. osa: harmaapäätikka

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Harmaapäätikka (Picus canus) nakuttelee talipötköä syreenipuskassa miltei huomaamattomana. Jos sen pää ei koko ajan olisi liikkeessä, voisi tikka jäädä näkemättä.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 23. osa: pyrstötiainen

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Pyrstötiaisesta (Aegithalos caudatus) tulee jostain syystä mieleen tikkari. Pitkä pyrstö on kuin tikku ja linnun pyöreä olemus kuin karkki.

ArtikkeliVinkitVuodenajat
Sirkutusta kotipihaan

Nyt linnunpönttöjä nikkaroimaan ja ripustamaan. Pönttömestari Urpo Koposen ohjeita seuraten saat mukavia kevät- ja kesänaapureita.

ArtikkeliVinkit
Kuuntele sammakon kurnutusta ja rupikonnan urputusta

Sammakot aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle.

ArtikkeliVinkit
Herne versoo kevättä

Multasormet syyhyävät jo istutusten ja kevätpuuhien pariin. Hyvää näppiharjoittelua on kasvattaa itse maukkaita herneenversoja vaikkapa pääsiäisruohon asemesta.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, osa 21: keltasirkku

Keltasirkku on värikäs ja varsin kookas lintulaudan vieras.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 20. osa: varpushaukka

Lintulaudalla käy myös saalistajia. Varpushaukka pystyy usein yllättämään pikkulinnut, sillä se lentää matalalla ja kaartaa paikalle äkkiä.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla 19. osa: tikli

Tilki on niin värikäs, että se voisi olla vaikka eksoottinen häkkikarkulainen. Mutta eipäs ole, vaan meidän oma Carduelis carduelis, kirjava peippolintu. Lintuatlaksen mukaan kanta on runsastunut 1980-luvulta alkaen ja voi nyt hyvin. Pareja arvioidaan olevan meillä noin 13 000. Tiklin voi talvisin löytää joutomailta syömässä lähinnä ohdakkeiden ja takiaisten siemeniä. Latinan carduus tarkoittaakin takiaista. Lintu […]

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 18. osa: vihervarpunen

Vihervarpunen talvehtii Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta varsinkin leutoina talvina lintuja jää Suomeen.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 17. osa: mustarastas

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Mustarastas (Turdus merula) korkkaa laulullaan kevään. Sen ensisävelet muljauttavat sydäntä ja mieltä joka kevät. Ja onhan linnussa rokkistaran piirteitäkin: laulupaikaksi kelpaa vain mahdollisimman korkea paikka huipulla.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 15. osa: sinitiainen

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Sinitiaista (Parus caeruleus) voisi ulkoasunsa perusteella sanoa sähäkäksi punkkariksi. Sininen päälaki ja pieni mutta pippurinen olemus eivät jää lintulaudalla huomaamatta.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 13. osa: närhi

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Närhi (Garrulus glandarius) käy ruokinnalla etenkin kovilla pakkasilla.

ArtikkeliVinkit
Sibeliuksen sävelissä soi luonto

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjämestari Jean Sibeliuksen (1865–1957) syntymästä. Sitä juhlistetaan muun muassa Helsingissä Ateneumin juhlanäyttelyllä ­Sibelius ja taiteen maailma 22.3. saakka.

ArtikkeliVinkit
Villiruokaa, olkaa hyvä!

Villiruokakouluttaja Sami Tallberg ja Ravintola Haltia järjestävät villiruokatapahtuman luontokeskus Haltiassa lauantaina 7.3. klo 16–19.30.

ArtikkeliVinkit
Korianteri kolahtaa – tai sitten ei

Voimakas tuoksu ja makeahko maku, siinä itämaisen ruuan perusmausteen korianterin tunnusmerkit, jotka myös jakavat makumielipiteitä. Välimeren eteläisiltä ja itäisiltä rannikkoalueilta peräisin olevaa korianteria on pidetty yhtenä maailman vanhimmista maustekasveista; sitä on viljelty jo yli 3000 vuotta sitten. Monikäyttöinen korianteri antaa luonnetta niin kasvis- kuin liharuokiinkin. Erityisen hyvin se sopii porkkanan kaveriksi. Sekä hedelmät että versot […]

ArtikkeliVinkit
Härkäsimppukoiras vahtii mätiä

Talvikutuiset härkäsimput ovat parhaillaan kutupuuhissa. Naaras laskee mädin ja koiras maidin vesistön pohjalle, jonka jälkeen koiras asettuu vartioimaan mätiä. Vahtivuoro saattaa kestää kolmekin kuukautta, jona aikana kala ei poistu paikalta edes syömään. Lue lisää talvikutuisten kalojen tavoista 20.2. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 9. osa: kuusitiainen

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Kuusitiaisen (Parus ater) nähdessään pitää hieraista silmiään; linnun olemuksessa kun on vähän hömötiaista, vähän töyhtötiaista ja vähän sinitiaistakin. Muihin tiaislajeihin verrattuna kuusitiainen on pirteämmän ja eloisamman oloinen.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 8. osa: punarinta

Pieni palleromainen olemus ja ruosteenpunainen rinta, niistä punarinnan tuntee. Keväällä se yllättää vahvalla laulullaan.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 7. osa: talitiainen

Talitiainen on yleisin lintulaudalla käyvistä linnuistamme. Sen tunnistaa keltaisesta vatsasta, mustasta päästä ja valkoisista poskista.

ArtikkeliVinkit
Pieni lapinsanasto 1/10

Lapin paikannimissä, saamenkielessä ja siitä tehdyissä johdoksissa on kosolti mieltä kutkuttavia sanoja.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 6. osa: urpiainen

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Nuorimmillakin urpiaisilla (Carduelis flammea) on talviaikaan punkkarin punainen otsatukka.

ArtikkeliVinkit
Podcast: Paavo Hamusen retkivinkit Kuusamoon

Kuuntele luontokuvaaja Paavo Hamusen parhaat Kuusamon retkivinkit: Oulanka, Ruka, Kuntivaara, Iivaara...

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 4. osa: puukiipijä

Selästään ruskeankirjava, valkovatsainen vaaksanmittainen nautiskelee ruokinnalla mielellään rasvaa, siemeniä ja pähkinärouhetta.

ArtikkeliVinkit
Lintulaudalla, 3. osa: fasaani

Värikäs fasaani on kuin meille tropiikista tupsahtanut ja vierasta alkuperää se onkin. Lintu on kotoisin Aasiasta ja se tuotiin meille alun perin tarhattavaksi 1901.