Kategoria: Vuodenajat

ArtikkeliVuodenajat
Keväistä punahehkua – punamaljakas

Rantarisukko, leppiä ja kosteutta – sieltä voit löytää punamaljakkaan. Punamaljakas ei ole vain kevätsieni, se aloittaa itiöemien tuottamisen jo myöhäissyksyllä.

ArtikkeliUutisetVuodenajat
Muuttavat lehtokurpat pelastautuivat lautalle lepäämään keskellä Pohjanmerta

Muutto on linnuille kova fyysinen koettelemus. Merellä vastaan tuleva lautta tai rahtialus saattaa pelastaa muuttomatkalaisen hengen.

ArtikkeliVuodenajat
Muuttolintukalenteri: Lehtokurppa – rutiineista pitävä kurnuttaja palaa aina takaisin kotiseudulleen

Orr orrr orro – pist! Lehtokurppa suorittaa jokailtaisen reviirilentonsa lähes kellon tarkkuudella.

ArtikkeliVuodenajat
Muuttolintukalenteri: Punarinnan laulu sulostuttaa kevätaamuja

Punarinta herää aamulla jo ennen sinua, ja punoo unesi säestykseksi heleän äänikudelman.

ArtikkeliVuodenajat
Käpynahikkaat ovat keväisiä herkkupaloja

Keväällä ei liikoja ruokasieniä kasva – siksi kannattaa tyytyä hieman vähäpätöisempiinkin. Männyn- ja kuusenkäpynahikkaat ovat herkullisia, mutta niitä on vaikea löytää kerättävää määrää. Tässä kuitenkin kevätsienivinkki

ArtikkeliVuodenajat
Kevään ensimmäiset pikku “tulppaanit” – kukkamaljakas

Kukkamaljakas, ruotsiksi tulpanskål, on pientä tulppaania muistuttava kotelosieni. Aluksi tuo oranssinpunainen sieni on pallomainen kuin pihlajanmarja. Aukeavat maljat ovat vielä suut pyöreänä auki kuin ryhmä laulavia kuoropoikia.

ArtikkeliVuodenajat
Talvinääpikkä on helttasienikauden airut

Kevään helttasienilajit ovat kahden käden sormilla laskettavissa. Ja osa niistä on sellaisia, joita löytää enemmän syksyllä, mutta kevät nostaa jo ensimmäiset maanpinnalle. Talvinääpikkä sen sijaan on selvä kevätsieni.

ArtikkeliVuodenajat
Muuttolintukalenteri: Töyhtöhyypän villit lentonäytökset alkavat

Töyhtöhyyppä on todellinen kevääntuoja. Se ei helposti erehdy jäämään Suomeen talven viettoon, vaan lähtee jo hyvissä ajoin kesällä ja syksyllä talvea pakoon Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Maalis–huhtikuussa hyypät kuitenkin saapuvat heti ensimmäisten lämpimien lounaisvirtausten myötä pelloillemme kevään airueiksi.

ArtikkeliVuodenajat
Talvimaljakas aloittaa kevätsienten kauden

Heti kun maa lumesta paljastuu, voi löytää ensimmäisiä sieniä. Yksi ensimmäisistä on kahden – viiden sentin läpimittainen talvimaljakas, Urnula hiemalis.

ArtikkeliVuodenajat
Muuttolintukalenteri: Näin erotat uuttukyyhkyn ja sepelkyyhkyn huhuilut

Keväiset huhuilijat uuttukyyhkyn ja sepelkyyhkyn tunnistaa helposti niiden kaksi- ja viisitavuisten säkeiden avulla. Kuuntele ja huomaa ero!

ArtikkeliVuodenajat
Valoa kohti! Tänään on kevätpäiväntasaus

Tänään 20.3.2018 kello 18.15 on kevätpäiväntasaus. Auringon suosio siirtyy siis etelästä pohjoiselle taivaalle ja pohjoinen pallonpuolisko alkaa jälleen kääntyä täysin rinnoin kohti aurinkoa.

ArtikkeliVuodenajat
Muuttolintukalenteri: Harmaalokin kaklatus tuo kevään rannikolle

Harva mieltää harmaalokin muuttolinnuksi, mutta sellainen se on. Lajin syysmuutto on vähittäinen ja siksi huomaamaton. Ensimmäiset linnut lähtevät jo elokuussa ja viimeiset vasta alkutalvesta merenlahtien jäätyessä. Kuuntele myös ääninäyte.

ArtikkeliVuodenajat
Muuttolintukalenteri: Kuuntele pulmusen heleitä tiukuja

Suomen Luonnon verkkosivuilla alkaa uusi juttusarja, joka esittelee kevään muuttolinnut ja niiden äänet. Ensimmäisenä vuorossa on pulmunen, karaistunut tunturipaljakoiden asukki.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Erotatko varpusen ja pikkuvarpusen?

Varpunen ja pikkuvarpunen ovat aika samankaltaisia lintuja. Molemmat ovat yleisiä, mutta pikkuvarpunen on yleistynyt Suomessa huomattavasti myöhemmin. Varpuset ja pikkuvarpuset muodostavat myös sekaparvia.

ArtikkeliVuodenajat
Keräämme havaintoja talvihyönteisistä

Talvinen luonto näyttää rauhalliselta, mutta tarkemmin katsottuna siellä on paljon pientä liikettä. Lähetä meille havaintosi talvihyönteisistä!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Punatulkun laulu on hiljaista visertelyä

Näihin aikoihin voi kuulla korean punaisen punatulkkukoiraan laulamassa innokkaasti hiljaista, kirskuvaa ja tapailevan oloista lauluaan.

ArtikkeliVuodenajat
Hangen vilistäjät

Myyrät viettävät talveaan pitkälti lumen alla. Peltomyyrä pysyttelee maassa nietosten suojissa jyrsimässä puiden tyviosia.

ArtikkeliVuodenajat
Nyt valo alkaa palata – tänään on talvipäivänseisaus

Tänään torstaina on talvipäivänseisaus. Päivät alkavat pidentyä.

ArtikkeliVuodenajat
Onko mustapääkertusta tulossa runsastuva talvivieras?

Suomessakin talvehtivat mustapääkertut ovat lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana.

ArtikkeliVuodenajat
Mäyrä vetäytyy unten maille

Mäyrät, karhut ja supikoirat viettävät Suomessa talvensa nukkumalla. Mäyrä aloittaa talvilevon loka–marraskuussa ja torkkuu keräämänsä rasvavaraston turvin huhtikuulle asti. Nukkuja saattaa kuitenkin heräillä välillä ja leudoilla keleillä poistua pesästä.

ArtikkeliUutisetVinkitVuodenajat
Siilin syksy

Siili tarvitsee ennen talvihorrosta paljon ruokaa ja hyötyy sille rakennetusta pesälaatikosta.

ArtikkeliVuodenajat
Eläimetkin käyvät marjassa

Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin. Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.

ArtikkeliVuodenajat
Syyspäiväntasaus on tänään 22. syyskuuta

Tänään 22. syyskuuta 2017 kello 23:02 on syyspäiväntasaus. Aurinko nousee tänään suoraan idästä ja laskee länteen. Päivä ja yö ovat koko maapallolla suunnilleen samanpituiset.

ArtikkeliVuodenajat
Voihan pihlajanmarjat!

Pihlajat notkuvat oranssinpunaisia marjoja. Marjat ovat kuin pikkuaurinkoja ja sisältävät runsaasti C-vitamiinia sekä karoteenia.

ArtikkeliUutisetVuodenajat
Sienikausi alkoi

Sieniin hurahtaneilla on reppu pakattuna ja kori eteisen pöydällä odottamassa. Nyt sieneen kannattaakin jo pinkaista. Sieniä on näet kovaa vauhtia nousemassa eri puolille maata.

ArtikkeliVuodenajat
Kelju retkikaveri

Jälleen on valinnan aika: sienet ja hirvikärpäset tai ei kumpiakaan. Elokuussa ja syyskuun alkupuolella riesa on pahimmillaan.

ArtikkeliVuodenajat
Perhosten naamiaiset

Perhosilla on monenlaisia puolustautumistapoja. Osa matkii puun lehtiä tai kimalaisia, osa linnunkakkaa.

ArtikkeliVuodenajat
Tummat ja terveelliset

Mustikan lisäksi myös muissa tummissa marjoissa riittää kerättävää. Vielä ehtii poimia talteen variksenmarjaa, riekonmarjaa ja juolukkaa.

ArtikkeliVuodenajat
Riskilä kallioilla

Riskilä on saaristomme viehättävimpiä lintuja.

ArtikkeliVuodenajat
Lisko ilman jalkoja

Vaskitsa ei olekaan pelkkä vaskitsa. Uudet tutkimukset osoittavat, että yhden lajin sijasta niitä onkin Euroopassa neljä.

ArtikkeliVuodenajat
Hylkeiden kalliot

Yhdellä hyljeluodolla voi enimmillään olla noin 1500 harmaahyljettä.

ArtikkeliVuodenajat
Näin on marjat

Mustikan, puolukan ja suomuuraimen satoja on ennustettu ja tilastoitu jo yli 20 vuotta. Ämpärit täyttyvät, sillä marjastusta harrastaa yli kaksi miljoonaa suomalaista – ja maistuvat marjat eläimillekin.

ArtikkeliVuodenajat
Salaperäinen tähtitalvikki kukkii tuoreilla kankailla

Erikoinen tähtitalvikki on tuoreiden kankaiden ja korpien kasvi. Se kiehtoi ja inspiroi myös Akseli Gallen-Kallelaa.

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön huumaaja

Voimakkaan tuoksunsa vuoksi valkolehdokkia on nimitetty kesäyön kuningattareksi.

ArtikkeliVuodenajat
Mustikan ja puolukan kukinta myöhässä

Kevään ja alkukesän viileät kelit ovat myöhästyttäneet marjojen kukintaa. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan kukinta on kolmisen viikkoa myöhässä.

ArtikkeliVuodenajat
Kiljuhanhien ennätysvuosi Suomessa ja Norjassa

Siikajoella laskettiin tänä keväänä suurin hanhimäärä sitten vuoden 1963, yhteensä 121 kiljuhanhea.

ArtikkeliVuodenajat
Hyypänmunat huurussa

Takatalvi aiheuttaa aina linnuille erilaisia hankaluuksia. Ravinnonhankinta voi vaikeutua tai estyä kokonaan, pesintä voi mennä myttyyn ja joskus täytyy lähteä paluumuutolle takaisin etelään.

ArtikkeliVuodenajat
Kiljuhanhia Suomessa nyt ennätysmäärä vuosikymmeniin

Kiljuhanhia levähtää Siikajoella ennätysmäärä nyt toista vuotta peräkkäin. Pitkäjänteisen suojelutyön ansiosta uhanalaisten lintujen kanta on kasvussa.

ArtikkeliVuodenajat
Käpytikan peltirumpu

Koskelassa Helsingissä metsä ja sen lähitienoot kaikuvat, kun käpytikka on vauhdissa. Käpytikka on huomannut, että metallisen katuvalon kuvusta lähtee komea ääni.

ArtikkeliVuodenajat
Kiljuhanhet saapuivat Viroon

Pohjolan kiljuhanhet saapuivat eilen seuraavalle muuttoetapille Viroon. Viimeiset kiljukkaat havaittiin Unkarissa kymmenen päivää aikaisemmin.

ArtikkeliVuodenajat
Keltainen kukkavihko

Kevät kukkii monin värein. Tässä keltainen kukkatervehdys käenrieskasta kanankaaliin.

ArtikkeliVuodenajat
Arkiston aarteita: Valon sieppaajat

Ihan pian kevättaskuruohot, lehtoimikät ja muut aikaiset kukkijat heräävät jo Etelä-Suomessa valoon.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Pesäni on kotini

Jos linnut hakisivat pesätarpeensa kaupasta, hyllyn reunassa lukisi oksia, jäkälää, heinää, savea, karvoja, höyheniä, hämähäkinseittiä ja jossakin tapauksessa myös Aku Ankkaa.

ArtikkeliVuodenajat
Pohjolan kiljuhanhet Unkarissa

Pohjolan kiljuhanhien muutto on edennyt Unkariin. Kaikki linnut saapuivat turvallisesti perille. Lentomatkaa Kreikasta kertyi 750 kilometriä.

ArtikkeliVuodenajat
Kiljuhanhien kevätmuutto alkoi

Pohjolan kiljuhanhet ovat lähteneet muutolle talvehtimisalueeltaan Kreikan Kerkini-järveltä. Seuraamme tänä keväänä erittäin uhanalaisten kiljuhanhien muuttomatkaa Pohjolan pesimäalueille.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Hyvästi jää

Kevätjäät sulavat niin maalta kuin mereltäkin. Routa raukeaa ja jää muuttuu puikoiksi. Tulee kevät.

ArtikkeliVuodenajat
Kevätpäiväntasaus ojentaa valon valtikan pohjoiseen

Kevätpäiväntasaus on tänään maanantaina. Pohjoinen pallonpuolisko saa nyt kylpeä valossa eteläistä kauemmin.

ArtikkeliArkiston aarteitaVuodenajat
Arkiston aarteita: Mustarastas on kevään keltanokka

Kun mustarastas keväällä saapuu, se on merkki, että nyt oikeasti tapahtuu. Talven selkä alkaa murtua.

ArtikkeliVuodenajat
Bongaa kevään ensimmäinen sinivuokko tai leskenlehti!

Ilmoita kevään ensihavaintosi leskenlehdestä ja sinivuokosta.

ArtikkeliVuodenajat
Karhun talviuni onkin koiranunta

Ihmisen sydänvaivojen diagnosointiin kehitetty hieno teknologia on nyt valjastettu karhujen sydämen toiminnan tutkimiseen talviunen aikana.