Samuli Haapasalo

Lintuharrastaja
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia. Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Uusin numero

Suomen Luonto 2/2017

ilmestyy 23.2. Naiskuvaajan taidonnäyte. Puut heijastuvat lammen pinnasta Pyhätunturilla. Kuva monivalotustekniikalla/Irma Varrio.
SL_2_2017_kansi
MAINOS
100 päivää luonnossa

100 päivää luonnossa: Hirvi näkee kulkijan

Hirvet kuvattuna Tenojoen varressa lähellä Nuorgamia talvella 2008. Kuva: Samuli Haapasalo

 
7/100

Olen joskus ihmetellyt, miten niinkin suuri eläin kuin hirvi voi pärjätä kylmän talvemme yli. Paukkuvat pakkaset, paksu hanki – molemmat edelleen idässä ja pohjoisessa – kylmä viima, sateet, jää, lyhyet päivät jne. eivät ole ihan pieniä vastuksia. Vaan hyvinpä pärjää. Hieno, komea eläin. Mutta sen kanta oli sata vuotta sitten metsästetty sukupuuton partaalle, pienimmät arviot jäivät kymmeniin yksilöihin syrjäisimmissä erämaissa. Myös kannan nopea elpyminen kertoo osaltaan hirven sopeutumisesta oloihimme. Metsästä löytyy eine ja metsä antaa suojaa.

Pitkillä jaloillaan hirvi sopeutuu paksuunkin hankeen. Sen ei tarvitse päästä kuopimaan jäkälää hangen läpi. Nuorten puiden ja pensaitten kasvustot ovat helpommin saatavilla ja karva pitää kylmän loitolla. Ainoat uhkat ovat kunnon susilauma, joskus voi karhukin yllättää, siis luonnollista kiertokulkua. Viimeisten vuosikymmenten aikana hirven levinneisyys on noussut yli Tunturi-Lapin ja tunturilaaksojen koivikoita myöten aina Jäämerelle saakka.

Varovainen hiihto- tai kävelylenkki hirvelle sopivassa maastossa voi johtaa sen jäljille. Jos lunta on sen verran, että oppii hirvien oleskelu- ja ruokailupaikat ja kulkureitit, voi päästä tarkkailemaan näitä hienoja eläimiä. Hirvi näkee sinut, vaikket sinä näkisikään sitä!

Kiskonjoen Latokartanonkosken vanha mylly. Kuva: Harri Nurminen
Kosken kumua Kiskonjoella

Kiskonjoen Latokartanonkoski Salon Perniössä on Etelä-Suomen hienoimpia koskia.

100 päivää luonnossa
Kuva: Samuli Haapasalo
100 päivää luonnossa: Merikotka kaamoksen hämärässä

100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Tämänpäiväisessä kuvassa esiintyy merikotka, joka on jo lentänyt kaamoksen yli.

Kirkastuvat päivät lupailevat jo kevättä Pomarkun Isonevalla. Kuva Antti Partanen/Vastavalo
Pääkirjoitus: Pitääkö olla huolissaan?

Satavuotiaan Suomi-neidon luonnonhelmoista on otettu kaikki mahdollinen irti, ja yhä enemmän halutaan ottaa.