Samuli Haapasalo

Lintuharrastaja
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia. Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Uusin numero

Suomen Luonto 9/2017

Helmipöllön on hyvä torkkua suuren hongan huomassa. Lisää männystä marraskuun Suomen Luonnon sivuilla 14–23. Kansikuvan on ottanut Mika Honkalinna.
MAINOS
100 päivää luonnossa

100 päivää luonnossa: Kihu

Tässä kuva Varanginvuonolta, jossa kihu, merikihu, kaartaa kauniissa syyskesän valoissa. Kuva Samuli Haapasalo 22.8.2013.

 
74/100

Sain aikanaan koulumme kolmansien luokkien (nykyään yläasteen 7.) lintukilpailun kiertopalkintona vuodeksi seinälleni mustavalkoisen valokuvataulun. Taulu oli kiertänyt jo kymmeniä vuosia. Lintuharrastus oli koulussa vahva ja antoi oppilaille luonnonläheisiä eväitä elämään, monelle myös ammatin. Olihan koulumme rehtorina ollut kansainvälisesti tunnettu lintujen levinneisyyden ja lukumäärän tutkija, professori h.c. Einari Merikallio.

Merikallio oli kuvannut kihun. Se istui pesällään tunturinummella Lapissa, luultavimmin aikanaan Petsamossa, vieressään juuri kuoriutunut poikanen. Kihun lisäksi taulun paspartuuriin oli kirjattu tieteellinen nimi Stercorarius parasiticus, joka määritti linnun lajilleen: merikihu.

Nimi parasiticus viittaa kihun erikoiseen ruoanhankintaan. Ruijan suomalaiset ja Ruijan suomen kieli tai sen slangi, joihin olemme aimmein törmäneeet blogeissa, tunsi linnusta nimet paskanpiinaaja ja räiskä! Roteva kihu nimittäin ahdistaa takaa-ajamalla lokin tai tiiraparan aivan uuvuksiin, kunnes tämä luovuttaa nokassaan kantamansa ruokapalan tai oksentaa mahansa tyhjäksi, kihun ateriaksi!

Harmikseni minulla ei ole tuoretta kuvaa tunturikihusta eikä ole dia-ajaltakaan digitalisoitua. Tämä hyvin pitkäpyrstöinen, kauniin siro laji elää harvinaistuneena tunturilapissa. Parhaiten tunturikihua näkee hyvinä myyrävuosina. Kun vaeltaja osuu tunturikihun pesimänummille kesäkuussa, voi lakkikin saada kyytiä kun tunturikihu pelottomasti puolustaa poikasiaan. Taidanpa muistaa tuosta Einari Merikalliostakin kuvan, jossa tunturikihu kopauttaa häntä lippalakkiin.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Suohaukkojen kiireetön lento

Elokuun lopulla ja syyskuulla muutolleen lähteviä suohaukkoja pääsee näkemään tavallista useammin, sinisuohaukkaa pitempään kuin muita.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Vikkelä peukaloinen

Peukaloista on aika vaikea päästä kunnolla näkemään. Niin vikkelästi se liikkuu tiheissä metsissä ja puronotkoissa aluskasvillisuuden kätköissä.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Ohikiitävä hetki

Valkoiset haikarat ovat kokoontuneet tänä aamuna myötävalon puolelle.