Samuli Haapasalo

Lintuharrastaja
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia. Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Uusin numero

Suomen Luonto 7/2017

Lähdemme siementen matkaan sivuilla 14–23. Kannen ohdakkeen siemenen kuvasi Taru Rantala/Vastavalo.
MAINOS
100 päivää luonnossa

100 päivää luonnossa: Lintujen kevätmuutto alkaa

Töyhtöhyyppä hakeutuu pälville, kevät 2013. Kuvat: Samuli Haapasalo

 
16/100

Kiuru, kottarainen, töyhtöhyyppä, uuttukyyhky, mustavaris….. siinä ensimmäisiä muuttolintuja. Näin erityisesti vanhanajan talvien kääntyessä kevääksi. Nykyään monet vesilinnut talvehtivat olennaisesti aikaisempaa lähempänä, kun Itämeri saa vähäisemmän jääpeitteen. Ne voivatkin olla ensimmäisiä muuttajia siirtyessään mereltä virtapaikoille, ensimmäisiin järvisuliin tai vaikkapa vain Viron rannikolta Suomen lahden pohjoiselle rannalle. Talvehtijoitakin on entistä suurempi lajikirjo. Vaikka kasvavia hankia on odoteltu, kevät ja lintujen muutto saattaa olla yllättävästi edessä. Kun föhn heilahtaa leudosti lounaaseen, tunnustelijoiden etujoukot ovat liikkeellä. Sää ratkaisee varhaiskeväällä.

Mustavarikset ilmestyvät pelloille ensimmäisten joukossa, kevät 2011.
Mustavarikset ilmestyvät pelloille ensimmäisten joukossa, kevät 2011.

 
Muuton tarkkailu on hauskaa lintuharrastusta. Patoutuneen kevätmuuton voimakas purkautuminen lämpimien lounaisvirtausten laukaisemana jättää mieleen pysyvän jäljen!

Kevätmuutonkin voi kohdata moneen kertaan! Suomineitohan on pitkä. Kun olin 1970-luvulla yhden kesän ornitologin ammatissa Karigasniemen lintuasemalla ystäväni Eskon palkkaamana, sain kokea kevään vielä kesäkuussakin: tunturikoivujen lehdet puhkesivat vasta lähellä kuun puoliväliä voimakkaassa lämpöaallossa ensin hiirenkorvalle, seuraavana päivänä jo kellanvihreiksi ja kolmantena täysin vihreiksi. Samalla pajulintujen laulu valtasi huumaavasti maiseman. Soiden varpuslinnut ja kahlaajat, joita olin tutkimassa, olivat kuitenkin jo pitkällä pesimisessään. Kevään ja kesän tulo oli vaikuttava ja mieleenpainuva ilmiö. Karigasniemen tunturien, koivikoiden, jänkien ja vesien yltyminen lintupaljouteen on pysyvästi kovalevyllä jo ennen digiaikaa.

Takatalvi yllättää usein kiurut, kevät 2012.
Takatalvi yllättää usein kiurut, kevät 2012.

 
Tässä 100 päivää luonnossa -kuvablogissa tunnelmoidaan parin kuukauden aikana useastikin paitsi lintujen kevätmuuton etenemisestä myös koko kevääntulosta, ehkäpä perhosineen, matelijoineen jne. Kuu kiurusta kesään – oikeasti kuitenkin ainakin kaksi kuukautta!

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Kurkien muuttoaamu

Haeskan lintutorni Matsalun lahden rannalla Virossa eilen ennen auringonnousua.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Vikkelä peukaloinen

Peukaloista on aika vaikea päästä kunnolla näkemään. Niin vikkelästi se liikkuu tiheissä metsissä ja puronotkoissa aluskasvillisuuden kätköissä.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Kihu

Kihun nimi "parasiticus" viittaa linnun erikoiseen tapaan hankkia ruokansa.