Samuli Haapasalo

Lintuharrastaja
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia. Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Uusin numero

Suomen Luonto 2/2017

ilmestyy 23.2. Naiskuvaajan taidonnäyte. Puut heijastuvat lammen pinnasta Pyhätunturilla. Kuva monivalotustekniikalla/Irma Varrio.
SL_2_2017_kansi
MAINOS
100 päivää luonnossa

100 päivää luonnossa: Palokärjen huuto!

Kuvat: Samuli Haapasalo

 
6/100

Kirkas lentoääni ”kirr kirr kirr kir….”. Hontelon, heittelehtivän lennon jälleen koukkaus pystypäin puun rungolle. Silloin venähtää laskeutuneen palokärjen kantava ”kliiije” huuto. Kärjen lento ja huudot kuuluvat suomalaisen salon aitoihin, monelle tuttuihin tunnelmiin.

Huudot voivat ennustaa säätilan muutosta. Kansansatu kertoo huivipäisestä eukosta joka on joutunut kiertämään palokärkenä. Palokärki on tunnettu kultakauden maalaustaiteessakin, Akseli Gallen-Kallelan maalaus Palokärki on vuodelta 1893, Paanajärven maisemassa.

100_6c

Kuvien palokärki on viime tammikuulta 2016 Sipoossa, jossa palokärki yllätti käymällä syksystä keskitalveen tiaisruokintapaikalla. Tänä talvena sitä ei ole näkynyt, kovin harvinainenhan se on oppimaan ruokinnalle. Lentokuva on Kuusamosta keväthangilta 2012.

Palokärki on hyvin tärkeä monelle suurehkolle kolopesijälle kolonikkarina. Kärki hakkaa kolonsa usein haapaan, monesti korkeuksiin, mutta sen nokka ja kärsivällisyys pystyvät myös mäntyyn. Ja kun yleensä joka kevät valmistuu uusi kolo, vanha jää muille linnuille kuten Kalevalan sotkalle eli telkälle, tai vaikkapa näädälle.

100_6a

Palokärki viettää elämänsä paikkalintuna. Kuitenkin monen muun tikan tapaan palokärjelläkin esiintyy ajoittain vaelluksia yli maitten ja merienkin.

Kielitieteellisesti on hauska todeta, että vaikka pohjoisviroon perustuvassa Viron kirjakielessä palokärjen virallinen nimi on musträhn eli mustatikka, kauempana idässä ja kaakossa, Võrun murteessa, kansa tuntee linnun myös meille tutulla nimellä palukärg!

100 päivää luonnossa
Kuvat: Samuli Haapasalo
100 päivää luonnossa: Lyhyt tammikuun päivä

100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja pohjolan luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Tällä kertaa tutustumme metsäkauriiseen, jonka näin tammikuussakin bongaa helposti pellon laidalta tai metsän reunasta.

Kirkastuvat päivät lupailevat jo kevättä Pomarkun Isonevalla. Kuva Antti Partanen/Vastavalo
Pääkirjoitus: Pitääkö olla huolissaan?

Satavuotiaan Suomi-neidon luonnonhelmoista on otettu kaikki mahdollinen irti, ja yhä enemmän halutaan ottaa.

100 päivää luonnossa
Hömötiainen männynoksalla. Kuvat: Samuli Haapasalo
100 päivää luonnossa: Tiaismetsän kylmä talvipäivä

100 päivää luonnossa -sarja esittelee havaintoja luonnosta 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden ajan. Sarjan neljännessä osassa vierailemme pakkaspäivän viilentämässä tiaismetsässä.