Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Kolumnit

Aitoa maailmantuskaa

Kuva: Anna Riikonen

 
PODEN MAAILMANTUSKAA, joka on aitoa. Mihin ihmiskunnan toiminta maapallollamme johtaa? Jos monimuotoinen elämä jatkaa tuhoutumistaan, se on ihmiskunnankin loppu. Vai pitäisikö jaksaa uskoa, että ihmisellä riittää älyä estää katastrofi?

Kysymys ei enää voi olla tiedon puutteesta vaan halusta. Kaikki tietävät, että ilmaston lämpeneminen vuosituhannen loppuun mennessä ei jää puoleentoista asteeseen, että hirmumyrskyt esimerkiksi Saharassa lisääntyvät, ja että tulvat peittävät suuren osan Eurooppaa ja sen kaupunkeja, kuten Lontoon, Brysselin, Tukholman, Kööpenhaminan, Pietarin, Tallinnan, Riikan ja Helsingin. Juomaveden puute saa ihmismassat liikkeelle, ja väestömäärän kasvaessa pandemioiden uhka lisääntyy. Samaan aikaan suunnitellaan aurinkotuulipurjehtimista Marsiin, mobiiliverkkoa kuuhun ja levittäytymistä ulkoavaruuteen. Voi herran jestas!

”TARTTIS TEHRÄ JOTTAIN”, sanoi Mauno Koivisto. Tiedemiehet esittivät helmikuussa toimenpidelistan tuhon välttämiseksi. Se on kiireellinen. Oleellisin ja tärkein on näiden seurausten syy: ihmiskunnan liikakasvu. Ihmiskunnan maksimikoko on arvioitava ja kaikkien on sitouduttava sen noudattamiseen. Itse kaipaan enemmän julkista keskustelua juuri tästä aiheesta, tulevaisuuden visiointia kestävyyden tavoittamiseksi.

Siellä missä syntyvyys on suurinta, koulutusta on parannettava ja perhesuunnittelua lisättävä. Toimeentulon eriarvoisuutta on vähennettävä. Yhteiskuntien on välttämätöntä siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiatuotantoon ja vihreään teknologiaan. Luonnonsuojeluun on panostettava niin rahallisesti kuin asenteellisesti. Koko ekosysteemiä on ylläpidettävä säilyttämällä luontotyypit metsineen ja alkuperäisine eläin- ja kasvilajeineen. On myös lopetettava vihdoin uhanalaisten lajien kauppa.

Jokainen meistä voi vaikuttaa ruoka­hävikkiin, vähentää eläinperäistä ja lisätä kasviperäistä ravintoa ruokavaliossaan. Voimme vähentää kulutusta ja opettaa lapsillemme ja kanssaihmisillemme luonnon tärkeyden merkitystä.

Maailmantuskan keskellä minua hiukan lohduttaa tieto, että jotain hyvääkin on saatu aikaan. YK:n tämän kevään tilastojen mukaan ihmisen eliniän odote on maailmanlaajuisesti noussut 25 vuodella 70 viime vuoden aikana. Isorokko on hävitetty ja polio alkaa olla voitettu.

Mutta jos ihminen on luomakunnan huippu, ei tämä anna mairittelevaa kuvaa maailmasta.

Kolumnit
Edessä on pimeä tulevaisuus, jos monimuotoisuuskriisiin ei puututa

Elinympäristöjen heikentyminen ja luonnon moni­muotoisuuden romahdus ovat vakava uhka ihmiskunnalle ja vaikuttavat haitallisesti jo kahteen viidestä ihmisestä maailmassa.

Uutiset
Synteettinen luonnonsuojelu tulee – oletko valmis?

Tutkija Antoinette J. Piaggio ja professori Gernot Segelbacher avaavat geeniteknologian mahdollisia sovelluksia lajien suojelussa. Vaikeita kysymyksiä on yhä pohdittavana.

Uutiset
YK:ssa luonnon monimuotoisuussopimuksesta vastaava Cristiana Paşca Palmer on parantumaton optimisti

YK:n Cristiana Paşca Palmer myöntää, että luonnon monimuotoisuus hupenee tavoitteista ja sopimuksista huolimatta. Hän kuitenkin vakuuttaa, että maapallo on vielä pelastettavissa.